Lifestyle

Olo on tällä hetkellä hurjan onnellinen. Arjessa ei ole tapahtunut mitään normaalista poikkeavaa, mutta kaikki pienet asiat on tosi hyvin. Ehkä juuri maailman todella epävakaasta ilmapiiristä johtuen, juuri ne arjen pienet  asiat tekee olon tosi onnelliseksi.

Puhun aina tasapainon löytämisestä ja koen, että se on nyt soljunut luonnostaan. Osaan ottaa tarpeen vaatiessa rennosti. Kesästä jäi päälle ehkäpä jopa liiankin rento moodi, joten nyt saa syksyä kohden taas ottaa pientä ryhtiliikettä. Ollaan kaikki pysytty terveinä ja oma nilkkavammakin alkaa kovaa vauhtia parantua.

Töitä on juuri sopivasti niin, että välillä ehtii loikoillä kunnolla ja sitten välillä tulee taas kiire, josta nautin siitäkin. Eetun kanssa yhteistä aikaa on enemmän kuin koskaan ikinä aikaisemmin, kun Eetu tekee nyt vallan kotona töitä. Tosin sen vuoksi otetaan myös yhteen useammin… :D Onneksi meidän “riidat” on aina suhteellisen helposti käsiteltävissä ja liittyvät lähinnä aivan turhanpäiväisiin pikkujuttuihin. Toiselle kun on aina helppo purkaa se oma kulloinenkin ärsytys..

Uusi koti on myös vaikuttanut ihan hurjasti omaan hyvään oloon. Nukun paremmin, kuin aikoihin. Meidän makkari on nyt aivan toisessa päässä kotia ja etäällä keittiöstä, jossa Eetu kokkailee aina tosi myöhään illalla. Hyvät unet ovat itselläni suuri osa hyvinvoinnista.

Sisustushommia suunnitellaan koko ajan lisää uuteen kotiin ja näillä näkymin tullaan aloittamaan Lionelin huoneesta, johon tulee uusi säilytystilaratkaisu. En malta odottaa sitä! Sen jälkeen vuorossa on eteisen sisustus, meidän makkariin säilytystilaa ja viimeisenä vielä extrahuoneen rajaus väliseinällä ja liukuovella. Näillä ei tosin ole mitään polttavaa kiirettä, joten tehdään ihan rauhalliseen tahtiin yksi homma kerrallaan.

Huomaan kyllä nyt, kun Lionel on jo yli kolme vuotta ja arki alkaa olla tosi “helppoa” ja soljuvaa, että pieni vauvakuume nostaa välillä päätään. Oli se vauvavuosi vaan kaikesta univajeesta huolimatta yksi elämän upeimmista vuosista.  Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. ♥ Oli miten oli, olen niin äärettömän kiitollinen tästä mitä meillä nyt on.

Toivottavasti sulla on alkanut syyskuu ihanasti. Kurkkaa IGTV:n puolelta taas uusi kirjakeskiviikko! Nyt aivan 110% ihana kirja, jota suosittelen lämmöllä. Ihana hyvän mielen kirja tähän syksyyn.

Instagramissa minua seuranneet varmaan ovat jo huomanneet, että tämä loppukesä ei sujunut ihan niinkuin olisin alunperin odottanut. Elokuun alussa, aika tarkkaan kolme viikkoa sitten kaaduin nimittäin rappusissa ja oikean nilkan nivelsiteet repesi melko pahasti.

Sain päivystyksessä nilkkaan walkkersin tukemaan sekä vielä lisäksi kepit, jotta pystyin liikkumaan. Alkuun ei ollut toivoakaan, että olisin pystynyt varaamaan jalalle lainkaan.

Lääkärin jutuista (ja kivusta) päätellen odotin, että edessä on pitkät kuusi viikkoa. Ensimmäisen viikon jälkeen pystyin kuitenkin jo hyvin kävelemään vähän jo ilman keppejä ja toisella viikolla pystyin kävelemään kotona ilman walkkersia! Nilkka on kuntoutunut nopeammin mitä olisin koskaan osannut odottaa.

Aikaistin myös lääkärin kontrollikäyntiä viikolla, alunperin sen piti olla 4 viikon päästä. Eilen kävinkin näyttämässä nilkkaa uudelleen ja lääkärikin oli tosi tyytyväinen paranemiseen.

Edelleen nilkassa oli kuitenkin napsuntaa ja koska kipu alunperin heijastui myös pohkeen yläosaan, kehoitti lääkäri vielä käyttämään walkkerssia seuraavat kolme viikkoa. Nyt pitää vaan aloittaa jalan kuntoutus fyssioterapiassa. Aika nopeasti tuo oikean jalan pohje kuihtui ihan olemattomaksi verrattuna toiseen pohkeeseen. Onneksi siis pystyn jo kotona kävelemään melko vaivatta ilman tukia. Pieniä kuntoutusliikkeitä olen kotona tehnyt alusta asti.

Niinkuin moni tietää, olen myös melkoinen tuumasta toimeen tyyppi kaikessa hyvinvointiin liittyvässä ja tälläkin kertaa on ollut yksi jos toinen täydentävä hoitomuoto mukana repertuaarissa.

Aloitin heti loukkaantumisen jälkeen muun muassa tekemään mielikuvaharjoituksia nilkan parantumisesta sekä otin käyttöön extrana ravintolisiä tietysti muuten monipuolisen ruokavalion lisäksi. Myös homeopaattiset lääkkeet ovat olleet heti tapaturman jälkeen käytössä. Särkylääkkeitä en onneksi (herkän vatsani takia) joutunutkaan herkän kuin ensimmäisenä iltana. Kokoan ravintolisistä vielä erilllisen postauksen, kun niistä usein storyjen puolella kysytään.

Pieneltä tuntuva tapaturma saa kyllä aika nopeasti hidastamaan tahtia. Ihmeen kärsivällisesti on kuitenkin sujunut kuluneet viikot ja olen vain tosi kiitollinen, ettei käynyt pahemmin ja että paraneminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Eiköhän tästä taas pian tule kunnollinen nilkka, ihana päästä jossain kohtaa taas lenkkeilemään. :)

Onko sulla sattunut nilkan tapaturmia? Nämä lienee niitä yksiä yleisimpiä sattumuksia, joita tulee päivystyksissä vastaan tämän tästä.. Itselläni tämä oli jo toinen tapaus samalle nilkalle. Teinivuosina tuli lentopallopelissä murrettua nimittäin saman nilkan pohjeluun alaosa. Nyt siis onneksi päästiin paljon vähemmällä.

Pictures, Carita Alfthan