*mainoslinkki
Mieletön keväinen aurinko pilkahtelee jo taivaalla, mutta tähän väliin ajattelin vielä nostaa tämän maailman ihanimman ja muhkeimman talvitakin, jonka sain *Arketilta. Takki on ollut heittämällä koko talven käytetyin ja se on pelastanut monet pakkaspäivät.
Olen niin mukavuudenhaluinen, että enää ei tulisi mieleenkään kulkea kylmissä takeissa. Mitä lämpimämpi ja mukavampi sen parempi.
Mukavuudenhalusta päästään kevään kuulumisiin. Olen ollut viime kuukaudet todella väsynyt. Ja ei, en ole raskaana. Moni IG:ta seuraava varmasti jo tietääkin, että toive olisi kyllä perheenlisäykselle, mutta vielä ei ole onni sen saralla koittanut. Mutta väsymys on kyllä ollut mukana melkein koko talven. Huomaan paljon pohtivani syitä ja toisinaan taas päätän, että unohdan koko homman ja keskityn vain hetkeen ja siihen mitä kulloinkin jaksan tehdä. Olen erinomainen kuuntelemaan omaa fiilistä, enkä vaadi itseltäni liikoja vaan osaan tsillata tarpeen tullen. Nyt vaan alkaa tämä oleilu tuntua päässä, kun kaipaisin kuitenkin sitä virtaa itsessäni.
Edelleenkin ferritiiniarvot ovat todella matalat, joten tiedä sitten johtuuko väsymys niistä vai jostain muusta. Toisaalta olen kuluneen vuoden pohtinut maailman menoa enemmän kuin ikinä (kukapa ei olisi?!), joten olisi aika naiivia ajatella, etteikö se vaikuttaisi omaan jaksamiseen ja nostaisi stressiä kehossa ja mielessä. Olen mennyt tähän asti sillä mentaliteetilla, että päivä kerrallaan turhia murehtimatta. Oma jaksaminen ja armollisuus edellä. Jos tuntuu siltä, että tarvitsen enemmän unta ja päikkäreitä kesken päivän, niin sitten mennään sillä.
Tämän vuoden suurin toive onkin se, että saisin enemmän energiaa ja jaksamista, jotta voisin tehdä enemmän asioita, joista saan iloa ja voin jakaa hyvää fiilistä eteenpäin. Huomaan nimittäin, että kaikkein väsyneimpinä on tosi vaikea antaa itsestään esim somessa muille hyvää fiilistä. Toki elämä on elämää ja aina ei ole kaikki pelkkää iloa ja sekin saa näkyä somessa, mutta toisaalta silloin sitä on itse rajallisillä voimalla vajavainen antamaan itsestään.
Some- ja erityisesti uutispaastot ovat itselleni tänä aikana todella tärkeitä ja niitä tarvitsen enemmän. Välillä voisi olla hyvä keskittyä vain vaikka blogin päivittämiseen somen sijaan. Täällä meno on huomattavasti rauhallisempaa ja tempoltaan hitaampaa. Somessa tahti on kova. Toisaalta somea rakastan ja saan siitä paljon, mutta välillä pieni etäisyyskin tekee hyvää.
Ensi viikolla jatkuu taas Yin joogaohjaaja koulutus ja olen sitäkin viime aikoina pohtinut paljon. Pidän koulutusta tosi tärkeänä itselleni ja uskon, että se tuo mukanaan paljon hyvää. Toiveeni on, että koulutuksen käytyäni voin jakaa muille entistä enemmän ja paremmin arvoja, jotka ovat itselleni tärkeitä. Pysähtyminen, mielen hyvinvointi ja oman kehon kuuntelu. Toisaalta olen kipuillut sen kanssa, että koulutus järjestetäänkin nyt kokonaan etänä. En koe, että saan siitä irti läheskään niin paljon mitä saisin, kun tapaisin kaikki ihanat kanssa opiskelijat paikan päällä. Nyt tunnelma on melko kylmä ja suoraviivainen. En ole ihan varma haluanko sittenkään jatkaa koulutusta vai olisiko sen aika myöhemmin. Koulutus on myös rahallisessti iso investointi ja tuntuu harmilliselle, että merkittävä osa jääkin siitä nyt saamatta, kun en voi tavata muita oppilaita ja opettajia kasvotusten.
En tiedä vielä mitä tulen tämän kanssa tekemään. Uskon aina itse intuitioon, mutta nyt en ole ihan varma.. Mitä mieltä te olette?
Mutta näiden kuulumisten kera toivottelen sinne ruudun toiselle puolelle nyt mitä ihaninta viikkoa. Toivotaan, että vältytään super kylmältä takatalvelta ja saataisiin pian nauttia vihertävistä puista ja auringosta.
Halit ja pusut. ♥
Gifted* / Shoes, Timberland / Jeans, *KappAhl / Knit, *Ellos / Jacket, *Arket / Beanie, *Pura Finland / Bag, LV / Gloves, *Kari Traa
Pictures, Olivia Bigovic / edited by me
