Sosiaalisessa mediassa ja blogeissa on kuohunut viimeisen kuukauden tissikohu, joka lähti liikkeelle nuoren naisen kirjoituksesta ja mielipiteistä siitä miten naisella tulee olla isot rinnat ollakseen seksikäs ja jotta nainen voi miellyttää miestä. Kirjoituksen omiin silmiini kantauduttua en osannut ottaa tekstiä kovin vakavasti. Tarkoitukseni ei ollut ottaa aiheeseen lainkaan kantaa, mutta sittemmin olen kypsytellyt muutamia mietteitä ja etenkin kesän lähestyessä pohtinyt kesäkunnon merkitystä. Tissikohun lisäksi monissa blogeissa on nimittäin kiertänyt rantakunnosta ja bikini bodysta jos jonkinlaista haastetta ja keskustelua. Luulen, ettei yksikään meistä ole voinut olla törmäämättä niihin. Ja hei.. Treenatun takapuolen lisäksi ovathan ne tissitkin hitto yksi bikinikunnon pääpointeista.
Tissit, ketun nokat, ryntäät, melonit ja mitä näitä nyt on. Voi pojat, ne saavat nuoren naisen pään täyteen ajatuksia. Ja no – aivan varmasti myös miesten. EIkä ne rinnat ihan unohduksiin jää vanhemmallakaan iällä.
Ystävieni ja tuttujeni joukosta löytyy naisia tisseineen joka lähtöön. Pienet tissit, isot tissit, valtavat tissit, löysät tissit, todella terhakkaat (ja isot) silikonit sekä myös luonnolliset silikonit, joita ei ihan heti silikonirinnoiksi osaisi edes arvata. Ja kyllä – jokainen näistä naisista on mielettömän kaunis ja seksikäs. Mahtuu joukkoon myös yksi nainen, jolla on enää yksi rinta. Hän vasta upea ja vahva onkin.
Moni nainen käy läpi liudan tunteita rintojensa kanssa. Minunkin nuoruuteeni on liittynyt paljon ajatuksia rinnoista. Elävästi muistan ala-asteella(!!) kadehtineeni ystäväni järjettömän isoja rintoja, joista luokan pojatkin kilpaa höpöttelivät. Muistan myös pelon ja syvän surun tunteen, kun kuulin yläasteella rinnakkaisella luokalla olleen nuoren naisen hävinneen taistelun rintasyöpää vastaan.
Ensimmäisten rintaliivien ostaminen on myös painunut elävästi mieleen. Se tunne, että nyt taidan olla jo melkein nainen oli todellakin jotain suurta. Äidin kanssa käytiin ostamasta Seppälästä A-kupit (jotka olivat auttamatta liian isot) sellaiset hopean harmaat. Sitä ennen olin tietysti kokeillut kaikki äidin liivit ja harmitellut mikseivät ne istuneet omille ketun nokilleni. Parhaimmalle ystävälleni äidin liivit olivat puolestaan liian pienet. Ei mennyt nallekarkit tasan.
Ala-asteella rintojen puuttuminen oli vielä viidennellä luokalla ihan suht ok. Olin paljon liikkuva poikatyttö ja päällä oli yleensä iso Micmacin huppari ja Adidaksen raitaverkkarit (kuka muistaa miten siistit ne silloin oli?!). Ei ne tissit sieltä hupparin alta olisi muutenkaan näkynyt. Kuudennella luokalla piti jo vähän miettiä tulevaa yläastetta ja sitä, että onko tarpeeksi cool ”isoon” kouluun. Kävin koulun maaseudulla Somerolla. Ei ollut meininki ihan samaa mitä nykyään, eikä varmasti samaa mitä silloin oli isommissa kaupungeissa. Mutta kyllä ne ulkonäköpaineet ja tissipaineet sinne maallekkin ulottuivat.
Yläasteelle siirtyessä puhuin äidille, että jos nämä nypykät eivät ala pikkuhiljaa ottaa tuulta alleen ja kasvaa niin tämä neiti menee heti täysi-ikäisyyden kynnyksellä laittamaan rahalla asiaan vauhtia. Edelleenkin näen silmissäni äidin ilmeen uhoiluuni. Äiti on todenäköisesti viileän ilmeensä lisäksi sanonut: ”Olet Mona kaunis ja upea sellaisena kuin olet, eikä sinun tarvitse lähteä muuttamaan sitä mitä olet lahjana saanut. Teet kuitenkin niin kuin parhaaksi näät.” Ilman sen suurempia sanoja äidin käytös kertoi, että hän tiesi tarkalleen ajan koittavan, jolloin olen varsin tyytyväinen siihen mitä jo omasta takaa on. Ja äiti oli niin oikeassa (taas).
Pahimman teinivaiheen yli kasvaessa tissit unohtui. Tai ainakin se, että ne olisivat olleet johonkin muottiin liian pienet. Aikuisena olen todella oppinut rakastamaan ja erityisesti arvostamaan rintojani. Tärkeän seksuaalisuuden lisäksi ne ovat paljon muutakin. Rinnat ovat naiselle suuri lahja. Mediassa puhutaan paljon siitä millaiset rintojen tulisi olla ulkoisesti, jotta ne vastaavat tiettyjä kauneusihanteita. Monesti vähemmälle huomiolle jää kuitenkin rintojen tärkeys naiselle osana koko minuutta. Naisen keho ja hormoonitoiminta on yksi kiehtovimmista aiheista, joita tiedän. Se, että kehooni kuuluu rinnat, jotka kertovat hyvin tarkasti kuukaudesta toiseen tapahtuvista hormoonien muutoksista on rikkaus. Puhumattakaan siitä, että rinnoilla on merkittävä tehtävä vastasynnyttäneellä äidillä.
Maailmassa on varmasti miljoonia miehiä, jotka haluavat että naisella on suuret rinnat. Maailmassa on kuitenkin myös miljoonia miehiä, joille naisten rintojen koolla ei ole mitään merkitystä. Ulkonäköpaineita ja erityisesti nuorten itsetunto-ongelmia ajatellen haluan muistuttaa siitä, että tärkeää on miettiä mitä itse haluaa sen sijaan, että käyttää energian siihen mitä muut ajattelevat. Mikäli päähän on pinttynyt ajatusmaailma siitä, että miehet haluavat ainoastaan naisen, jolla on huikea rintavarustus kannatta itseltään kysyä haluaako itselleen miehen, jonka arvomaailma perustuu rintojen kokoon.
Se onko rinnat aidot vai onko ne pienet tai suuret, sillä ei ole mitään merkitystä. Tärkeintä on olla itsevarma, olla kiitollinen omasta kehosta ja olla kiitollinen omista rinnoista – oli ne millaiset tahansa.
Tällaisten tissikohujen kohdalla toivon, että me naiset muistaisimme ulkonäköpaineiden sijaan pitää huolta itsestämme. Kerran kuukaudessa rintojen tutkiminen vie muutaman minuutin ja on erittäin tärkeä osa naisen terveyttä. Myös naistentautienlääkärin vastaanotolla käynti kahden vuoden välein on tärkeää. Näin voi helposti varmistaa oman hyvinvoinnin ja terveyden. Antaa arvoa sille kaikkein tärkeimmälle – omalle keholle.
Recently we have read a lot of stories and blog posts over the social media about breasts. It all started when a young Finnish girl wondered about her breast size and that is she “enough” for men with the boobs she have. I haven´t been active in this debate but finally after thinking about this topic I decided to offer my point of view and write about (my) boobs.
I grew up on the country side of Finland in a little town called Somero. Even though the appearance pressures were not so huge as it might be in bigger cities they were present. I have always had small breasts and it did not bother me at all when I was young. Before puberty I was so called boy girl playing sports and using loose training clothes all the time. My boobs wouldn´t have even been seen under the oversize hoodie.
During the puberty I started “worrying” my breast size and I remember clearly the day when I told to my mom that if my boobs won´t grow anytime soon I will certainly make them grow right after I turn 18 year old. My mom remembered me that I why should I change something that I have been given as a gift. She know that I will be more than happy with my breast sooner or later and she was right – once again.
Breast are much more than just a symbol of sexuality. They for example gives you signs about your hormones and are very importantly used right after a woman has given birth. Breast are an important part of the whole self image of being a woman. Media is trying to affect our image of a perfect woman all the time but that is total bullshit. There is now such thing as a perfect body or breasts we are all perfect just the way we are.
There are million men in the world who are interested in big boobs but at the same time there is millions guys who won´t give a damn about the breast size. My point is that if the man is just interested in your breast is he a man you want to be with?
Remember to take care of your self and your boobs. Home made examination by feeling your breast made once a month is not a big deal for any of us. Also visiting a gynecology for now and then won´t harm anyone. :) Take care and be proud of your self and your breast just the way you or they are!
