Mona

Laitoin isänpäivänä ensimmäistä kertaa päälle aivan mielettömän ihanan Brand Gallerysta saamani Supertrash merkin karvaliivin. Olen aivan myyty tälle. Liivi on monikäyttöinen ja tuo särmää monenlaisiin asuihin. Laitoin liivin ulkona takin päälle ja sisällä pidin sitä vielä paidan päällä. Aivan ihana ja niin pehmoinen. Tykkään erityisesti liivin nahkaisista yksityiskohdista. Iso kiitos siis Brand Gallerylle. Tämä tulee varmasti olemaan talven aikana paljon käytössä. Huomasin muuten Brand Galleryn fb-sivuilta, että heillä on nyt alkanut Mid Season Sale. Kannattaa siis käydä kurkkimassa! Minä olen erityisesti ihastunut juuri näihin Supertrashin vaatteisiin ja yhdet mageat saappaatkin merkiltä löytyi heidän valikoimastaan, joita vielä jäin hieman miettimään:)

Kengät: Donna Piu
Housut: Make way* täällä
Paita: Massimo Dutti
Takki: Glamorous* @Evechic
Karvaliivi: Super Trash* @Brand Gallery
Laukku: Mulberry
(*giveaway / Adlink)

Isänpäivä meni niin hirmuisella tohinalla, ettei ehditty pahemmin parempia asukuvia ottaa. Kuvien ottoa ei myöskään yhtään helpota se, että pimeää tulee jo neljältä! Ihan järjetöntä. Kirjoitan tätäkin postausta nyt kellon ollessa vajaa neljä ja ulkona on jo ihan hämärää. Huomaan selvästi omassa fiiliksessäni eroa, kun valoisa aika vähenee. Olen vakavasti harkinnut kirkasvalolampun hankintaa. Onko teillä kokemuksia niistä?

Tällä hetkellä on muutenkin miljoona asiaa mielessä niin työ, koulu kuin muissakin jutuissa, että lisäenergia tulisi tarpeen. Olen muuten huomannut, että blogi elää aina ihan täysin oman energian ja fiilisten mukaan. Viime päivinä olen ollut todella väsynyt ja se näkyy heti postausten määrässä. Tavallaan sekin on hassua sillä täällä blogin puolella oleminen on aina todella terapeuttista. On ihana tehdä inspiroivia kollaaseja, muokata kuvia, selailla nettikauppoja ja ennen kaikkea lukea teidän ihanien kommentteja. Välillä kuitenkin oman olon ollessa väsyneempi ei vain yksinkertaisesti saa itsestään irti samalla tavalla. Toisaalta en haluaisi tulla blogiin kertomaan niistä huonommista tunteista, koska tämä on aina ollut se paikka, jossa voi irrottautua arjesta ja nauttia niistä pienistä kevyistä aiheista, joista saa aina iloa ja energiaa. Välillä tekee kuitenkin hyvää vähän purkaa tuntoja.

Yksi iso asia, joka tällä hetkellä mietityttää on asunto. Rakastan meidän kotia ja tämä on ensimmäinen oma ja yhteinen koti Eetun kanssa. Tähän on muodostunut jo todella luja side. Haluaisin kuitenkin jotain muutosta. Kaipaan kotia, joka on täysin oman näköinen. Kotia, jossa ei ärsyttäisi pienet jutut. Olen yleisestikin todellinen kotirotta, jos niin voi sanoa. Eikös ravut olekin horoskoopinkin mukaan niitä, joille koti on kaikki kaikessa;) Jos näin on olen todellakin tyypillinen rapu. Minulle koti merkitsee niin paljon. Se on paikka, jossa haluan voivani kokea olevani turvassa. Se on paikka, jossa voin rentoutua. Se on paikka, jonne on ilo kutsua rakkaimpia ihmisiä viettämään aikaa. Vaikka nykyinen koti onkin ihan huikean hyvä meidän nykyiseen tilanteeseen verrattuna, kaipaan silti jotain valmiimpaa (ja enemmän kaappitilaa). Kaikki ei valitettavasti ole kuitenkaan aina niin yksinkertaista. Mikään ei tule ilmaiseksi, eikä asunnon vaihto ainakaan. Meikäläisen kärsimätön luonne ei auta yhtään asiaa. Vaikka väitän olevani todella järkevä monissa asioissa, olen silti enemmän tunneihminen. Teen nopeita päätöksiä ja luotan siihen mitä sydän sanoo ja pelottavan usein unohdan sen mitä järki sanoo. Päivääkään en ole kuitenkaan tähänastisia päätöksiä katunut. Uskon siihen, että sydämen sanomalla on tarkoituksensa ja jos liikaa miettii kaikkea voi jäädä moni asia välistä. Toisaalta pitää muistaa miten hyvin omat asiat oikeasti ovatkaan juuri nyt. Minä olen itse itseni pahin kritisoija ja kaikki kiire ja stressi ovat aivan täysin itse aiheutettuja.

Vaikka haaveilen nyt muutosta ja tiedän pettyväni todella pahasti mikäli se ei onnistu, niin ei se asioita muuta oikeasti mitenkään huonompaan suuntaan. Edelleen meillä on koti, jossa on oikeasti hyvä olla ja ennen kaikkea mulla on ihana ja niin hemmetin rakas Eetu rinnalla. Mä niin arvostan sitä miten Eetu jaksaa tukea mua aina kaikissa asioissa ja päätöksissä. Olen todella impulsiivinen ja temperamenttinen tunteiden puolelta ja suuttuessani on Eetu aina se, joka saa kokea sen mun järjettömän räjähtämisen etulinjassa. Täytyy sanoa, että olen neljän vuoden aikana rauhoittunut todella paljon ja Eetulla on nimenomaan ollut siihen ihan hurja vaikutus. Me tasapainotetaan toisiamme juuri hyvin siinä, että mä meen aina ensin tunteella ja Eetu taas on meillä se järjen ääni. En olisi koskaan voinut kuvitellakaan, että pystyn rakentamaan toiseen ihmiseen niin lujan ja luottamuksellisen siteen, kuin olen rakentanut Eetuun. Me ollaan todella monissa asioissa kuin yö ja päivä, mutta kaikkein tärkeimmät elämänarvot meillä on tismalleen samalaiset. Vaikka toinen ärsyttääkin välillä (lue: aika usein) paljon niin siitä huolimatta se on vaan osa sitä normaalia arkea. Olisi aika tylsää, jos koskaan ei tulisi mitään sanottavaa;)

Onneksi siis Eetu on pitänyt mut maan tasalla tämän haaveilun asunnonkin suhteen, jotten tule ihan niin korkealta tippumaan, jos kaikki ei menekkään juuri niin kuin olisin toivonut. Uskon vakaasti, että kaikella on aina tarkoituksensa. Tässä asunnon haaveilun lomassa tapasin muun muassa erään ihan ihan huikean hyvän tyypin, joten eipä tämäkään haaveilu ollut ihan turhaa:)

Tulipas melkoinen vuodatus, mutta nyt jo pienen turinoinnin jälkeen olokin on paljon parempi. Onko siellä ruudun toisella puolella muita, joilla tämä pimenevä talvi saa aikaan energiatasojen laskua?

Ps. Sain eilen Orange is new black sarjan loppuun ja en kestä, että toinen tuotantokausi tulee vasta alkuvuodesta!!:D

Pps. Nuo asukuvissa olevat uudet mustat farkut (Bubbleroomin omasta mallistosta ) ovat ihan järjettömän hyvät! Lähes identtiset Dr. Denimien kanssa, mutta hinta on paljon pienempi. Voin lämpimästi suositella:) Löytyy täältä (adlink) .