29.8.2018

Rahat kalliiseen laukkuun vai mieluummin sijoitussalkkuun?

(commerial links/mainoslinkkejä*)

Rahat kalliiseen laukkuun vai mieluummin sijoitussalkkuun?

GG Marmont matelassé leather backpack*  / Dionysus leather*  / GG Marmont Mini velvet*

En ole pitkään aikaan ostanut enkä edes oikein sen suuremmin haaveillut uudesta laukusta. Aina välillä nään jonkun kauniin veskan, mutta kauas on tultu niiltä ajoilta, kun uusi laukku oli saatava heti, kun ajatus syttyi.

Jos jotain on tullut opittua kolmenkympin ikään mennessä on se, että kaikkea ei tarvitse saada heti, eikä kaikkea ylipäänsä tarvitse omistaa. On aika vapauttava tunne, kun ymmärtää, ettei tarvitse jokaikistä desing laukkua  ollakseen jotain, ei oikeastaan ainuttakaan. Laukut ja muut asusteet ovat ihania. Muoti on itselleni tärkeää, eikä se mihinkään tule muuttumaan. Mutta ajatukset sen ympärillä voi hieman pyöristyä kulmista.

Viimeisin laukkuhaaveiluni on ollut punainen kaunis Gucci laukku. Erityisesti ylemmän kollaasin mini velvetin näkisin keikkumassa olallani. Silti maltan vielä odottaa. Ehkä keksin jossain kohdin hyvän syyn miksi hemmottella itseäni uudella kauniilla laukulla. Toistaiseksi laitan kuitenkin saman summan mieluummin sijoitussalkkuuni.;)

Mitä laukkuhaaveita siellä muilla on tällä hetkellä? :) Ja mitä ajatuksia teissä herättää materiaalin omistaminen? Onko kaikki saatava nyt heti, kun jotain ihanaa löytää vai maltatko odottaa hetken ja pohtia hankintaa tarkemmin? Vai laitatko kenties kalliin “hemmotteluhankinnan” summan mieluummin johonkin aivan muuhun- mihin?

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply
    O
    29.8.2018 at 09:28

    En omista yhtään merkkilaukkua. Laukkuni maksavat usein alle 50€. Eikun hetkinen, omistan yhden 300€ laukun, mutta sen ostin alennuksesta 150€. ;) Toisaalta joskus haaveilen jostain mutta en kuitenkaan vaan ole yhtään sen tyylinen ihminen että laittaisin rahat kalliiseen laukkuun ( ellei sitten rahaa olisi niin paljon että ei tietäisi mihin törsätä ;) ).. Materiaali yleisesti aiheuttaa nykyisin lähinnä ahdistusta. Kaikki siivous, kaikki se tavara, huh.. :D mutta kyllähän ne vaan on kivoja, ei käy kiistäminen :)upeita nuo kaikki laukut kyllä ovat.

    • Reply
      Mona
      29.8.2018 at 09:55

      Kiitos kun annoit aikaa ja ehdit jättää kommentin!:) Tosiaan kaikkea ei tarvitse omistaa ja löytöjäkin voi tehdä! Nykyään on super hyviä luksuslaukkujen yms tuotteiden secondhand verkkokauppojakin, joita pitäisi pitää silmällä kun löytää jonkun mistä kovasti pitäisi. :) Muutamat ystävät on konkareita noiden kirppisten suhteen. Pitää pyytää hyviä vinkkejä :)

  • Reply
    Laura
    29.8.2018 at 15:36

    Ostin ensimmäisen, ja toistaiseksi ainoan, merkkilaukkuni itselleni lahjaksi, kun sain valmistumisen jälkeen ensimmäisen vakituisen työpaikan itselleni. Kesäloman jälkeen taas asetin itselleni vuoden loppuun kestävän ostoslakon. On kiva ja jotenkin koukuttava tunne, kun rahaa jää enemmän säästöön laitettavaksi sinne salkkuun, matkatilille yms. eri säästökohteisiin. Lisäksi asunnon ostaminen on antanut itselleni syytä olla entistä tarkempi rahankäytön suhteen, vaikka aika tarkan markan mimmi olen ollut kyllä aina. Joskus on silti ihan oikeutettua hemmotella itseään, mutta niitäkin hankintoja tulee harkittua nykyään tarkemmin :)

    • Reply
      Mona
      30.8.2018 at 18:31

      No todellakin on oikeutettu hemmotella itseään;) Ja ihan totta, kun on oma asunto tai säästää siihen niin se on kyllä hyvä motivaattori säästämisessä!! :)

  • Reply
    Jaana
    30.8.2018 at 19:06

    Mulla on jotenkin se viehätys osin kadonnut merkkilaukuista ja melkein kaikki olen myynyt pois. Ihan muutama laukku on jäljellä – sellaiset järkevät, joita tulee arjessa käytettyä paljon. Niihin muutamaan olenkin todella tyytyväinen – se merkki on taannut mun laukuissa sen, että ne kestää käyttöä ja ovat edelleen likimain uuden veroisia. Nykyisin kuitenkin itse käytän nuo “laukku”rahat mieluummin juurikin säästöihin tai johonkin perheen yhteiseen kivaan ulkomaanreissuun – kokemuksiin ja elämyksiin yhdessä. Sitä turhamaisuutta kauniisiin vaatteisiin, kenkiin ja laukkuihin tulee minussa aina olemaan, mutta olen kovin iloinen, että se on pienentänyt olemassaoloaan ja samaan aikaan mun elämässäni aina vain isommassa roolissa on aineeton hyvinvointi; liikuntaharrastukset ja perheen kanssa yhdessä vietetty aika. Kaikki tämä länsimainen kulutus, enemmän, enemmän, lisää, lisää, mulle, mulle!!!!! on alkanut tuntua kovin vastenmieliseltä. Mulla on tässä kesän jälkeen ollut suuri kodin ympäri mylläys käynnissä ja olen myynyt torissa ison määrän kaikennäköistä keittiökampetta, sisustustavaroita jne. Ja kyllä vaan tuntuu, että olo kevenee ihan fyysisesti! Vielä on iso läjä vaatteita ja muuta odottamassa kirpparipöytää. Sinne sitten roudaan loput sellaisilla hinnoilla, että ei tarvitse takaisin tuoda mitään. Rakastan näitä syksyisiä “puhdistusoperaatiooitani” ;D Kaikesta huolimatta peruspunainen laukku on kyllä tietysti klassikko ja itselläkin mielessä sillä tavalla: “Sitten kun/jos jossain kohtaa tulee ihan täydellinen mun näköinen yksilö vastaan, ni sit vois investoida….mut ei oo pakko.” ;D

    • Reply
      Mona
      30.8.2018 at 20:42

      Kiiitos Jaana kun jaoit pohdintaa <3 :) Aika samoilla linjoilla ollaan paitsi, että mä en missään olosuhteissa taida raaskia myydä ainuttakaan laukkua :'DD Muutaman kerran olen pohtinut muutaman myymistä, mutta äh ei niin ei;) Eikä niitä niin montaa oo, että ne hirveesti veis tilaa. Näin ainakin sanon itselleni :D
      MKaikki mulle heti asenne on kyllä ehkä onneksi vähän väistymässä? Ja tilalle tullut enemmän juurikin harkitseva kuluttaminen? Puhuttiin tästä aiheesta juuri tänään veljen kihlatun kanssa, joka pyörittää ekokauppaa. Tärkeitä asioita ja pitäisi muistaa pysähtyä niiden äärelle aina säännöllisesti.

  • Reply
    ChiAnna
    31.8.2018 at 06:00

    Hei
    Ensimmäisen varsinaisen luksuslaukkuni, itse asiassa 2 kpl Givenchy-merkkisiä hankin vasta 43-vuotiaana. Haaveet ovat eläneet yli 20 vuotta! Pitkään opiskeltuani ja pohjoisessa työttömänä ollessa ei voinut moisista haaveillakaan. Työllistyminen pohjois-suomalaisessa kaupungissa on kovan kiven ja työn takana!

    Ei siis ihme, että nautin, kun sain työpaikan ja työskenneltyäni jonkun kuukauden sain 20-vuotisen haaveeni todeksi.

    Etelä-Suomessa nuorilla on tilanne aivan toinen. Töihin revitään 25-vuotiaina ja 30-kymppisenä on talot, perheet, autot ja laukut, matkailua ja luksusta. Elän näihin asioihin verrattuna täysin eri maailmassa. Siksi luksuslaukkujen omistaminen ja joka päivä käyttäen satoi tai paistoi on minulle erityinen juttu. Luksuslaukut ovat vuoroin olallani pyöräillessäni töihin yli 20 km päivässä. Meillä päin bussimatkustaminen on haastavaa linjojen puutteessa, ja kun bussi tulee, se kerääkin kaikki matkustajat reitin varrelta.

    Olen myös hymyssä suin kertonut ihmisille, että auton tilalla minulla on polkupyörä ja 2 luksuslaukkua (tästäkin huolimatta, että olen pienen lapsen äiti). Jännä, miten peukalot ovat nousseet ylös päin! Ekologista ja pitkänäköistä ajattelua. Laukut kestävät vuosia, todennäköisesti kauemmin kuin nykyajan auto. Tässäpä aamun blogi ennen ihanan luksuslaukun käyttöä ja polkupyörämatkaa töihin.

    Kiitos

    • Reply
      Mona
      31.8.2018 at 10:25

      Kiitos paljon ChiAnna kommentista ja pohdinnasta <3 <3 :) Ihanaa, että luksuslaukut ovat tulleet todella käyttöön!! Se on minullekin tärkeä asia, että todella käytän jotain mistä pidän paljon. Turhaa jättää ihania juttuja kaappiin odottamaan :) Ihanaa, että osaat nauttia hankinnoistasi. Tuo on parasta. Eikä vaan niin, että hankkii lisää ja lisää ja sitten vähän jo melkein unohtaa aiemmin ostetut jutut :O

  • Reply
    Teljänneito Jessica
    1.9.2018 at 15:15

    Mieleeni palaa meidän keskustelu laukkuhankinnasta taas kerran – viimeksi eilen mietin tätä asiaa! :D Minun täytynee tarttua myös tähän aiheeseen blogin puolella, tämä on hyvä aihe ja turhan ajankohtainen ;)

    • Reply
      Mona
      2.9.2018 at 20:19

      Ehdottomasti kirjoittele aiheesta!! <3 :*

    Leave a Reply

    Your email address will not be published.