4.10.2018

Erityisherkkyys vahvistui raskauden aikana

Erityisherkkänä kokee kaikki tunteet voimakkaina ja aistit reagoivat vahvasti esimerkiksi kirkkaisiin valoihin, kovaan ääneen, vahvoihin tuoksuihin tai kovaan kiireeseen. Voimakkaat tunteet voi joskus tuntua erityisen raskaille. Itse olen saanut muutaman kerran elämässä paniikkikohtauksen juuri erityisherkkyydestäni johtuen. Ne säikäyttää, mutta myös opettaa löytämään omat rajat.

Sain paniikkikohtauksen uutena vuotena 2017, kun olin raskaana ensimmäisellä kolmanneksella. Niin moni aisteja voimakkaasti ärsyttävä asia yhdistyi samaan hetkeen, enkä kertakaikkiaan pystynyt hallitsemaan omaa mieltä.

Asuimme tuolloin vielä Krakovassa ja ilta oli yksi vuoden kylmimpiä kovalla viimalla varustettuna ja alkuraskauden väsymykseni oli suorastaan päätöntä. Halusin kuitenkin miellyttää Eetua sekä meillä vieraana olevaa veljeäni ja hänen tyttöystäväänsä ja lähteä kaupungille katsomaan ilotulituksia. Istuimme ennen puoltayötä jokusen hetken baarissa juoden moctaileja, samalla kun baarin ovesta veti koko ajan kylmää viimaa. Pidin sisälläkin paksua takkia ja silti palelin. Silmäluomet alkoi painaa niin, että teki pahaa.

Erityisherkkyys vahvistui raskauden aikana

Vähän ennen puolta yötä lähdimme Krakovan suurelle aukiolle katsomaan uuden vuoden showta. Paikka oli niin täynnä ihmisiä, ettemme päässeet kunnolla liikkumaan eteenpäin. Suurinosa ympärillä olevista ihmisistä oli todella humalassa ja viina haisi sieraimissa. Seuraavana vuorossa oli spektaakkelimainen ilotulitus. Räiskettä kesti hetken, kun päätimme, että on aika lähteä kävelemään kotia kohti. Vain muutaman metrin jälkeen tajusimme, että ei kertakaikkiaan ole mitään mahdollisuutta päästä eteenpäin. Ihmisiä oli ihan valtavasti ja tungoksesta eteenpäin pääsy oli mahdotonta. Tilanteen tajuttuani lähdin melkein väkisin juoksemana ihmisten läpi. Väsymys, viinan ja tupakan haju, rakettien pauke, kylmyys ja valtava ihmisten paljous ympärillä teki olostani sellaisen, kuin räjähtäisin omasta kehosta ja mielestäni.

Juoksin hetken matkaa, mutten päässyt pitkälle. Pysähdyin ja aloin itkeä ja haukkoa henkeä, enkä enää saanut pidettyä itseäni lainkaan kontrollissa. Takanani tullut pikkuveljeni nappasi minut kainaloonsa ja piti todella kovaa kiinni. Kosketus ja tärkeän ihmisen läheisyys onkin yksi tärkeimmistä asioista, joita voi tehdä erityisherkälle läheiselle. Pikkuveli talutti loppumatkan kulman taakse, josta aukeni vähän väljempi tie ja oma oloni alkoi vähitellen helpottaa. Mielessä pyöri koko ajan tuhansia asioita ja kaikki ympärillä oleva tuntui siltä, kuin minut olisi revitty miljoonaan palaseen. Säikähdin loppumatkasta jokaikistä rakettia, hyvä etten pissannut housuuni.

Kotona kääräiydyin niin tiivisti sänkyyn ja peiton alle, kuin vain ikinä pystyin ja silitin pientä kumpua vatsan päällä. Nautin siitä, että oli hiljaista ja pimeää . Tällaisissa hetkissä koen joskus olevani yksin. Erityisherkän vahvat reaktiot voivat monesta vaikuttaa liioitelluilta. Ehkä sitä itsekin pitää erikoisina, miksi pitää reagoida niin vahvasti moneen tavalliseen asiaan. Siksi en ehkä ole täällä blogissakaan koskaan sen enempää asiasta puhunut. Olen myös oppinut vuosien aikana hyvin laittamaan tietyt asiat mielessäni syrjään ja käsittelemään ne yksin. Olen vakuuttanut itselleni, että olen hyvä ja arvokas juuri näin, vaikka välillä saatankin olla jonkun mielestä outo. Minun ei tarvitse selitellä kenellekään, jos väsyn helposti tai jos tarvitsen paljon omaa. Minun ei myöskään tarvitse tuntea huonoa omaa tuntoa siitä, jos pitkän matkustuspäivän jälkeen en jaksakaan heti lähteä tutkimaan uusia paikkoja vaan tarvitsen hetken latautumista. Kun uskallan antaa itselleni riittävästi lepoa, olen paljon parempaa seuraa muille myöhemmin. Pystyn antamaan itsestäni todella paljon muille, kunhan muistan ensin ladata omat akkuni täyteen.

Erityisherkkyys vahvistui raskauden aikana

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun aistit saivat mielen valtaansa, joten en pelästynyt liikaa. Ilta oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, että omia tunteita ja omaa jaksamista todella kannattaa kuunnella. Erityisherkkänä ei kannata vähätellä omaa väsymystä ja jaksamista. Raskaana huomasin erityisherkkyyden vahvistuneen ja äidiksi tulon myötä entisestään.  Kun omasta jaksamisesta pitää hyvää huolta saa kuitenkin valjastettua erityisherkän upeat ja kallisarvoiset hyvät puolet. Niitä on onneksi paljon ja kun oppii elämään oman erityisherkkyyden kanssa oppii myös rakastamaan sitä puolta itsessään. Erityisherkkyys tuo äitiyden myötä paljon sanoinkuvaamattoman onnen ja ilon tunteita.

Lue myös:

♥ ÄITIYS JA ERITYISHERKKYYS

https://www.instagram.com/monavisuri/

You Might Also Like

13 Comments

  • Reply
    Elli
    4.10.2018 at 13:21

    Mahtavaa, että kirjoitat tästä aiheesta :) Itse en ole erityisherkkä, mutta hyvä ystäväni on ja vasta nyt viime aikoina, kun olen lukenut paljon erityisherkkyydestä, olen oppinut ymmärtämään ystävääni paremmin. Aiemmin monesti luulin, että ystäväni liioittelee reaktioitaan (hän myös ahdistuu helposti jos ympärillä on paljon hälinää, humalaisia yms) ja välillä jopa vähän ärsytti hänen herkkänahkaisuutensa, mutta nykyään ymmärrän, miksi hän erityisherkkänä kokee asiat jollain tavalla “isommin” kun minä. Erityisherkkyydessä ei ole mitään hävettävää, joten hienoa kun asiaa nykyään tuodaan esille :)

    • Reply
      Mona
      7.10.2018 at 10:28

      Kiitos itsellesi kun jätit kommenttia <3 Ja ihana kuulla, että myönnät että alkuun tuntunut oudolle mutta olet oppinut ymmärtämään erityisherkkää ystävääsi. Kertoo paljon sinusta, kun voit ääneen sanoa, että omiakin ajatuksia voi muuttaa <3 :) Olet varmasti todella ihana ja kallisarvoinen ystävä <3 :*

  • Reply
    Jenni S. | big mamas home
    4.10.2018 at 18:41

    Ihanaa, että kirjoitat tästä. Mä en ole erityisherkkä, mutta paniikkikohtaukset ovat harvinaisen tuttuja. Nykyään en saa niitä juuri ollenkaan, mutta muistan ne edelleen elävästi.

    • Reply
      Mona
      7.10.2018 at 10:30

      Kiitos ihana Jenni <3 Paniikkikohtaukset on kyllä aika pelottavia. Mulla on melkein kaikki tulleet juuri reissuissa, joissa yhdistyy monta eri aisti tulvaa samaan hetkeen. Yksi kerta oli Bangkokissa lasten Picatchu showssa... Siellä oli muuten "muutama" aasialainen lapsi ja aikuinen ympärillä ...... :'D SIlloin ei naurattanut mutta nyt kyllä naurattaa koko tilanne jälkeen päin ;)

  • Reply
    Jossu
    5.10.2018 at 10:44

    Kiitos Mona vielä edellisestä äitiys ja HSP-postauksestasi <3 Linkkasin omaan blogiini tekstisi ja pohdin omaakin erityisherkkyyttäni, joka toden totta vaikuttaa tähän vauva-arkeen.
    Ihanaa viikonloppua ja nauttikaa uudesta kodista <3

    • Reply
      Mona
      7.10.2018 at 10:30

      Kiitos itsellesi ihana Jossu <3 <3

  • Reply
    Eevsku
    5.10.2018 at 12:09

    Olisin voinut kirjoittaa samaa vaikka en raskaana ole ollutkaan. ❤ I feel u.

    • Reply
      Mona
      7.10.2018 at 10:38

      Ihana Eevsku <3 <3 Ikävä!!!!

  • Reply
    Sini
    7.10.2018 at 10:22

    Hei! Minullakin äidiksi tuleminen vahvisti käsitystä erityisherkkyydestä. Olin jo aiemmin lukenut aiheesta ja löytänyt erityisherkkyyteen liittyviä piirteitä itsestäni. Ennen lasta tämä ei kuitenkaan niin paljoa näkynyt arjessa, vaikka sen itse tiedostinkin. Mutta esim. matkustellessa sen huomasi, tarvitsin paljon palautumisaikaa. Muistan myös tilanteen reissussa, kun sain kunnon paniikki/itkukohtauksen ilotulituksesta johtuen…

    Mutta nyt äitiyden myötä herkkyys on voimistunut ja sen huomaa joka päivä, kun esim. unta ei saa aina riittävästi tai syömään ei välttämättä pääse juuri silloin kun haluaa.. tuo nälkä ilmenee erityisen voimakkaana.. Tämän vuoksi on pitänyt miettiä arkea uusiksi ja mahdollisimman tasaiseksi nyt, kun vauva tuo siihen muuttujia. :) Ruokaa ja lepoa pitää saada säännöllisesti:D Itsellä on auttanut aiheeseen liityvän kirjallisuuden lukeminen myös siinä, että ymmärtää itseään paremmin äitinä ja hyväksyy sen, että tarvitsee paljon palautumista.

    Aiheesta löytyy nykyisin onneksi jo paljon kirjallisuutta. Oletko lukenut näitä? Kiitos sulle mahtavasta blogista ja mukavaa syksyä!

    • Reply
      Mona
      7.10.2018 at 10:42

      Kiitos ihana Sini kommentista<3
      Ja kyllä ruokaa ja lepoa todellakin pitää saada riittävästi! Olen myös itse melkoinen monsteri jos ruoka jää vähälle... :D
      Mä en itseasiassa oo lukenut ihan selkeästi erityisherkkyyteen liityviä kirjoja mutta yksi mun ultimaattisesta suosikista Myönteinen energia kirjasta olen saanut hirveästi apua tämän asian käsittelyyn. Lämmin suositus tälle kirjalle. Jos mun pitäisi valita yksi kirja koko maailmasta se olis tämä. En edes muista montako kertaa olen lukenut :D
      https://viisaselama.fi/kirjat/myonteinen-energia/
      Onko sulla suositella jotain tiettyjä teoksi, voisin ehdottomasti laittaa lukulistalle!! :) <3

      • Reply
        Sini
        7.10.2018 at 15:26

        Nämä olen itse lukenut: Janna Satri, SIsäinen Lepatus -herkän ihmisen tietokirja. Heli Heiskanen, herkkyyden voima- opas omannäköiseen elämään. Elaine Aron, HSP Erityisherkkä ihminen.

        Täytyypäs katsoa tuo minkä laitoit, kiitos siitä:)

        • Reply
          Mona
          7.10.2018 at 15:51

          Oi kiiiiitos vinkeistä laitan heti osan tilaukseen!! <3 :**

  • Reply
    Jenni
    9.11.2018 at 12:59

    Hei! Ihanaa kun käsittelet tätä aihetta. Olen 37-vuotias äiti. Tyttäreni oli 1vee. Olen jo pidemmän aikaa huomannut olevani erityisherkkä. Vauva -arki tuntuu usein raskaalta ja uuvun nopeasti. Niinpä edes pienet hetket omaa aikaa ovat kullan arvoisia. Ennen häpesin herkkyyttäni mutta nykyään kannan sen häpeilemättä. ☺

  • Leave a Reply

    Your email address will not be published. Required fields are marked *