12.7.2019

Parisuhdekriisissä

”Parisuhteen kriisivaiheita esiintyy lähes jokaisessa pitkässä suhteessa. Kriisivaiheet eivät automaattisesti tarkoita, että parisuhteen on päätyttävä, mutta ne vaativat pysähtymistä omien ja kumppanin tunteiden äärelle. Vain kummankin puolison motivaatio työskennellä hyvän parisuhteen eteen voi pelastaa suhteen kriisin tullen. Kriisin jälkeen parisuhde voi parantua ja nousta aivan uudelle tasolle.” Väestöliitto

Olemme kohta olleet Eetun kanssa yhdessä kymmenen vuotta. Meidän suhde on ollut ihana. Ei kuitenkaan yksistään ihana. Monesti sosiaalisessa mediassa kiinnittää erityisesti huomion niihin suhteisiin, jotka vaikuttavat vain yksinomaan autuailta. Silloin tällöin pientä eripuraa, mutta ei koskaan mitään suurempaa. Aina seistään rinnakkain toisiaan tukien tiiminä.

Ei kyllä meillä. Suhteen alkuaikoina tämä saattoi olla totta, mutta ei enää. Erimielisyyksiä on usein ja tiimityöskentely on enemmänkin poikkeus kuin sääntö.

Ymmärrystä on välillä todella vaikea löytää ja hermot ovat kireät kuin jäykkä vieteri. Rakkaus ja tahto taustalla ovat kuitenkin pysynyt koko kymmenen vuotta. Toinen on se kaikkein rakkain ja kaikkein tärkein.

Eniten tiimityöskentely on ollut koetuksella lapsen syntymän jälkeen. Mikään hyvä ei kai tule helpolla, ainakaan meidän kohdalla. Monista omista perustarpeista joutuu luopumaan ja elämään tulee valtavia muutoksia.

Olen tuonut blogissa koko sen olemassaoloajan esiin tosi avoimesti meidän suhdetta. Mutta, mitä jos ei olisikaan meitä? Tuntuu, että blogit ja some täyttyy tänä päivänä eroilmoituksista. Ero tuskin koskaan on kovin helppo asia käsitellä, mutta somen eroilmoitusten määrästä voi päätellä, että kovin yleistä se on.

Itse olen aina ihmetellyt sitä miksi juuri lasten syntymän jälkeen niin monet parit eroavat. Eikö lapsen pitäisi olla maailman onnellisin asia ja lujittaa parisuhdetta. Nyt ymmärrän paremmin lukuisia perheitä, jotka päätyvät eroratkaisuun. Myös omat vanhempani ovat eronneet lasten ollessa pieniä. Ymmärrän heitäkin nyt paremmin.

Välillä nimittäin mietin itsekin, että moni asia olisi helpompaa yksin. Samaan hengenvetoon totean, että toistaiseksi tahtoa ja rakkautta löytyy enemmän, kuin mitään. Viimeisimpänä haluan luovuttaa, kun vastassa on ensimmäiset vaikeammat vuodet. Hyvät hetket ja yhteiset päämäärät ovat luja liima, jotka pitävät kiinni tiukasti.

Toivon eniten koko maailmassa, että voimme yhdessä hioutua ja lujittaa suhdetta puolisoina ja vanhempina. Käsitellä ihan jokaista asiaa avoimesti. Päättää selviytyä jokaisesta vaiheesta, vaikka vaihe olisikin haastavampi.

Haluan itse kasvaa ihmisenä ja samalla kasvaa meidän parisuhteessa. Haluan olla se kallio, johon nojata, kun on vaikeaa. Haluan aina olla ymmärtäväinen ja hyväksyvä. Haluan aina olla se, joka rakastaa ja antaa itsestään kaiken. Haluan myös olla se, joka hyväksyy ja ymmärtää omat tarpeensa. Haluan olla se, joka pitää huolen siitä, että myös oma jaksaminen on tärkeää. Haluan olla se, joka pystyy löytämään jokaisessa elämän vaiheessa riittävän hyvän tasapainon.

Täydellistä tasapainoa perheen, työn, arjen ja parisuhteen välillä tuskin tullaan koskaan saavuttamaan. Riittävän hyvä tasapaino on se tavoittelemisen arvoinen asia, johon haluan aina pyrkiä.

Näitä lauseita on äärimmäisen vaikea myöntää avoimesti isolle yleisölle. Ei, me ei olla se kuvan täydellinen parisuhde, joka kestää ihan kaiken. Me ei olla se täydellinen pariskunta, jolle kaikki on vain yhtä onnea. Me ollaan tosi haavoittuvaisia, inhimillisiä, epätäydellisen täydellisiä, hauraita, toisinaan tosi heikkoja ja toisinaan tosi vahvoja. Me ollaan ihan niinkuin mikä muu parisuhde tahansa.

Jos jotain toivoisin tämän tekstin lukijan muistavan on se, että ethän koskaan vertaa parisuhdetta muihin. Ei ole olemassa 100% täydellistä suhdetta. Jokaisella on omat vaikeat hetkensä, mutta niiden kohdatessa kannattaa olla valmis tekemään tosi paljon töitä sen eteen, että vaikeiden vaiheiden jälkeen suhde on entistäkin vahvempi.

You Might Also Like

12 Comments

  • Reply
    KristaRuu
    12.7.2019 at 14:53

    Mielenkiintoinen kirjoitus ja todella ajankohtainen aihe. Myös minusta tuntuu siltä, että tosi monet eroaa juuri nyt. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä kohta 13 vuotta ja meille syntyi esikoinen tämän vuoden alussa. Tämä toki muutti parisuhdetta tosi paljon, mutta pelkästään hyvään suuntaan. Toki muutoksia tulee sitten, kun palaan töihin. Vielä on helppoa sopia omia menoja, kun olen kotona vauvan kanssa. Ollaan molemmat aika itsekkäitä ihmisiä oman ajan suhteen, jää nähtäväksi miten tulevaisuudessa saamme sovitettua kaikki yhteen. Lapsen syntymän jälkeen on ollut pakko opetella enemmän puhumaan tunteistaan, ajatuksistaan ja toiveistaan.

    Kuten kirjoititkin, kaikki parisuhteet on erilaisia ja ikinä ei voi tietää mitä kenelläkin on menossa. Sillä ns. täydellisellä parilla voi mennä oikeasti tosi huonosti. Ei tosiaan kannata kadehtia kenenkään toisen elämää.

    • Reply
      Mona
      15.7.2019 at 19:43

      Kiitos, kun jätit viestiä. Ja onnea pienokaisesta <3 <3 :) Teillä on ihanan maagiset ajat:)

  • Reply
    Jenni S. | big mamas home
    12.7.2019 at 17:14

    Hienosti kirjoitettu tärkeästä aiheesta. ❤ Kolahti erityisen henkilökohtaisesti.

    • Reply
      Mona
      15.7.2019 at 19:43

      Kiitos Jenni <3

  • Reply
    O
    14.7.2019 at 19:04

    Mielestäni on aina hyvä myös mainita se milloin on ok erota. Mikä ei ole luovuttamista, vaan itsestään huolehtimista. Esimerkiksi väkivaltainen parisuhde henkisesti tai fyysisesti. Tai kun alkaa olla itsellä henkisesti erittäin huono olla toisen tekojen tai käyttäytymisen takia. Kuulun itse niihin, joka kärvisteli pitkässä suhteessa ja pelkästään siksi, etten halunnut luovuttaa. Etten halunnut olla yksinhuoltaja. Että halusin pitkän avioliiton, elämänpituisen. Ajatuksesta, että minun täytyy korjata kaikki, ja yrittää vielä. Tämä kommentti vain muistutuksena siitä, että osa eroaa “helposti”, osa taas ei tajua erota. Kyynelten ja kivun täyttämästä elämästä toisen osapuolen takia on aina ok lähteä. Silloin, kun parisuhde tai sen toinen osapuoli ei ole terve siten, että omalla rakkaudellaan voisi millään muotoa vaikuttaa positiivisesti mihinkään. Parisuhteeseen tarvitaan aina kaksi, jotka tukevat, hoitavat, selvittävät, välittävät ja muistavat sen, mikä on ok ja mikä ei. Ja olen itse siis eronnut suhteesta, jossa mies alkoi käyttää päihteitä ja hänellä on synnynnäinen mielisairaus. Hän teki kodistamme täysin sietämättömän paikan elää minulle ja lapsilleni. Silti 4 viimeistä vuotta suhteesta. Yritin. En halunnut jättää häntä yksin vaikeana aikana. Suhde päättyi dramaattisesti ja minulla ja lapsilla on elinikäiset traumat. Kaikki se vain siksi, että halusi rakastaa, huolehtia perheen jokaisesta osapuolesta ja ajatteli, että itse voi muuttaa kaiken paremmaksi. Joten jos nyt joku epäterveessä parisuhteessa ollut kokee, että täytyy yrittää. Ei saa luovuttaa.. Tämmöiset tekstit välillä eivät motivoi tarpeeksi lähtemään vaan yrittämään epäterveessäkin ja pahimmillaan vaarallisessa suhteessa. Parisuhteeseen mahtuu monen monta kriisiä, mutta omaa hyvinvointia sen ei kuulu viedä. Ihmisillä toden totta välillä on siloteltu kuva suhteista. Vain me itse tiedämme totuuden. En minäkään hylkäisi puolisoa vaikealla hetkellä, mutta oma turvallisuus ja lasten turvallisuus tulee muistaa. Mona, minusta te olette ihana perhe. Ja minusta on niin ihanaa, että Eetu tekee aina teillä ruoat. Luulen, että teidän parisuhteenne on terve ja kiinni pitämisen arvoinen. Olette molemmat fiksuja ihmisiä, ja teillä on turvallinen koti. Mitä tahansa kriisejä vastaan tuleekaan, selätätte varmasti KAIKKI. Olen jotenkin teidän suhteesta inspiroitunut. Ja haaveilen, että joskus tosirakkaus osuisi minunkin kohdalleni. ;) Vaikka se ei aina yhtä onnea olisikaan. ;)

    • Reply
      Mona
      15.7.2019 at 11:14

      Kiitos O pitkästä kommentista ja oman kokemuksesi jakamisesta.
      Olen tosi pahoillani, että olet joutunut elämään epäterveessä suhteessa.:( Kenenkään ei tulisi joutua pelkäämään oman eikä tietenkään lasten hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta parisuhteessa eikä muutenkaan.
      Ero tosiaan on toisinaan hyvä ja ainut oikea vaihtoehto epäterveissä sekä terveissä parisuhteissa.

  • Reply
    M-E
    15.7.2019 at 16:19

    <3

  • Reply
    Helena
    28.7.2019 at 22:25

    Tosi tärkeä aihe, ja itsellekin ajankohtainen.. Lapsi täytti vuoden ja me ollaan yhä useammin napit vastakkain… Ai että se osaa ärsyttää se toinen! Ärsyttää kaikkki ne viat mitä ei ennen niin nähnyt. Miten minä sen valitsin.. Juuri luin jonkun juttusi siitä miten sinulla oli perhosia vatsassa vain kumppanin näkemisestä suihkun jälkeen tms, mietin silloin että kylläpä teillä on täydellinen suhde…<3 Ja itselle tuli huono fiilis kun ei tosiaan hirveästi kiinnosta nuo asiat tässä kriisin keskellä. Mutta ”ihana” lukea että teilläkin on ups and downs, eikä välttämättä ole niin täydellistä ja mahtavaa joka sekunti kuin voisi ymmärtää ;) Tulee olo ettei me ehkä ollakaan niin outoja ja huonoja, kun pitkään yritettiin lasta ja kun se vihdoin tuli monen vuoden kamppailun jälkeen, kaikki ei olekaan pelkästään onnellista ja ruusuista. Tsemppiä teille, ensimmäiset vuodet kuulemma ovat rankkoja, kun lapsi on pieni. Tätä yritän itse hokea… ;)

    • Reply
      Mona
      29.7.2019 at 13:55

      Kiitos, kun jätit viestiä <3 Ja just näin, ihan turha koskaan verrata muihin. KAIKILLA on ne hyvät ja huonot hetket.
      Totta kai on paljon järkevää keskittyä niihin hyviin hetkiin, mutta samalla on tosi tärkeää tiedostaa ja hyväksyä myös ajoittain ne ei niin kivat hetket.
      Halit sinne <3 Ja kyllä - ekat vuodet on varmasti ne rankimmat, eiköhän se tästä ala helpottaa. Kasvattaa itse kutakin tämä vanhempana oleminen :D

  • Reply
    Susanna
    1.8.2019 at 13:51

    Hieno ja itsellekin ajankohtainen kirjoitus! Ollaan oltu puolison kanssa yhdessä melkein 12 vuotta ja tyttäremme syntyi vajaa kaksi vuotta sitten. Arki on kuluttanut parisuhdetta ja yhteisiä hetkiä on välillä vaikea löytää. Yhdessä mennään kuitenkin eteenpäin ja molemmat jaksavat uskoa että valoisammat ajat on vielä edessä. Lohdullista kuulla että muut käyvät läpi samaa, kaikkea hyvää teidän perheelle :)

    • Reply
      Mona
      5.8.2019 at 14:06

      Kiitos paljon Susanna kommentista <3 Kyllä eteenpäin ja eiköhän tämä arki vielä helpota tai ainakin vähän muuta muotoaan.
      Halit sinne <3

    Leave a Reply

    Your email address will not be published.