21.12.2017

Huh, rankka viikko

Melkoinen viikko takana. Ei tullut ihan sellainen viikko mitä maanantaina innoissani odotin. Elämällä on välillä tapana heittää märkä rätti vasten kasvoja ja juuri silloin, kun sitä vähiten odottaa. Vaikka viikko on ollut suhteellisen rankka on päällimmäisenä jäänyt mieleen kiitollisuus. Kiitollisuus siitä, että märkä rätti on tuonut mukanaan myös valtavasti rakkautta, välittämistä, myötätuntoa ja ymmärrystä.

Salama sairastui maanantai-illalla ja sekös sai tämän äidin murehtimaan. Kuukauden ikäisenä muutaman päivän pieni köhä jo sai pasmat sekaisin, mutta nyt melko korkealle noussut kuume vasta saikin kaikki murhenappulat punaiselle. Toki tiesin, että kuumetta voi nostaa pelkästään hampaidenkin tulo, mutta ei siihen pienen ensimmäiseen kuumeeseen osannut mitenkään varautua etukäteen.

Sen lisäksi, että Salama on ollut kipeänä tuli myös lähiperheeseen ikäviä tapahtumia. Sitä haluaa aina vaan parasta kaikille ja erityisesti omille läheisilleen. On niin surullista, kun rakkaat voi huonosti. Oman jaksamisen ollessa rajallista saattaakin oma olo olla riittämätön. Tällä viikolla olenkin pohtinut montaa asiaa ja samalla ollut ihan äärettömän kiitollinen arjen pienistä asioista.

Maanantain ja tiistain välinen yö tuli valvottua käytännössä kokonaan Salaman sairastelun takia. Aamulla meille oli tulossa jo kahdeksalta siivoaja. Olin aivan rikki aamulla, että piti nyt olla tuo siivouskin juuri tälle päivälle. En kuitenkaan lähtenyt perumaan sitä niin viimetipassa. Voi miten onnellinen olen, etten sitä perunut. Kun avasin oven ihanalle Marialle oli kuin olisi valtava halaus ja ymmärrys astunut sisään. Puhumattakaan siitä miltä meidän koti näytti siivouksen jäljiltä! Kerroin heti Marialle, että jäämmekin kotiin, koska pikkuinen on kipeä. Yhdeksältä olin lähdössä apteekkiin ja pakkailin Salamaa vaunuihin, kun Maria tarjoitui pitämään pikkuista sen aikaa, kun olen poissa, ettei tarvitse kipeää vauvaa viedä ulos. Kolmen lapsen äidille oli kuumeflunssat tuttu juttu. Apteekista tultuani Salama oli yhtä hymyä Marian sylissä. ♥ Ja ne Marian ihanat kannustavat sanat tälle väsyneelle äidille tuli niin tarpeen. En voi kylliksi kiittää siitä, että juuri Maria tuli tiistaiaamuna meille. Ei tarvitse miettiä jatkammeko säännöllistä siivouspalvelua Freskan kautta.

Särkylääke laski onneksi tiistaina kuumeen ja otettiinkin ihan rauhallisesti pikkuisen kanssa koko päivä. Sain ihanat jouluyllätykset Lindexilta ja Urtekramilta. Niistä tuli hurjan hyvä fiilis. Illalla kuitenkin kuultiin lähiperheen huonoja uutisia ja loppuilta menikin niitä murehtiessa. Seuraava yö valvottiin taas kuumeen ja vatsakivun kanssa. Luulen, että särkylääke aiheuttaa Salaman herkälle vatsalle kipuja. Tästä ja vauvan sairastamisesta ajatuksia vielä myöhemmin lisää.

Keskiviikkona saatiin ihana rakas Mumma Turusta apuun ja käytiin yhdessä lääkärillä. Kurkku ja korvat tarkistettiin. Salama nauroi lääkärille niin paljon, että ei olisi uskonut pikkuisen koskaan kipeä olleenkaan. Hän selvästi rakastui kauniiseen naislääkäriin;) Mumman hoitaessa Salamaa päivällä sain nukuttua piiiitkät päikkärit ja teki kyllä niin hyvää. Heräilin vain muutaman kerran kolmen tunnin aikana ja sain äkkiä unesta takaisin kiinni. Iltaa kohden Salamalla oli selvästi jotain pientä kipuilua (todenäköisesti kurkku kipeä) eikä suostunut syömään ihan normaaliin tapaan.

Illalla eteen tuli taas ihana ylläri kukkalähetyksen muodossa. Ihanaakin ihanampi Janette yllätti tämän maman täysin. :’) ♥

Päikkäreistä huolimatta oma väsymys oli eilen vielä illalla sitä luokkaa, että tuntui kuin olisin ollut parin promillen humalassa. Päätinkin Eetun kanssa, että nyt minun on vain mentävä heti nukkumaan, kun Salamakin nukahtaa. Oltiin Salaman kanssa jo ennen kasia nukkumassa. Onneksi rinta kelpasi alkuillan tunnin välein. Eetu otti pojan olkkariin nukkumaan myöhemmin illalla ja nukkui itse sohvalla ja minä sain jatkaa unia melkein kolmeen. Heräsin vähän ennen kolmea ihan kuin olisi aamu ollut! :D Jestas, nyt on vaan otettava itseään niskasta kiinni ja mentävä tosi ajoissa nukkumaan edes muutamana iltana viikossa.

Aamuyö herättiin 30-60 minuutin välein, mutta taas kelpasi rinta ihan ok, joten tosi hyvä! Aamulla muru heräsi ihan hurjaan huutoon kuin tyhjästä, mutta hetken päästä toimikin maha oikein kunnolla.

Nyt sain pikkuisen päikkäreille vaunuihin. Toivottavasti malttaa nukkua pitkään, jotta paranee kunnolla.

Tosi kurjaa ylipäänsä, kun pikkuinen sairastaa ja nyt vielä näin jouluviikolla. Joulun suunnitelmat saattaa mennä meillä siis ihan uusiksi ja voi olla, että jäädään vaan kotiin. Vaikka joulua edeltävä viikko ei ole mennytkään ihan niinkuin odotin, niin olen tosi kiitollinen siitä kaikesta välittämisestä mitä tämä viikko on tuonut tullessaan. ♥

Tämä viikko muistutti taas siitä, että ei tarvitse olla super woman. Kummasti mieltä kalvanut stressi täydestä sähköpostista karisi pois näiden muiden juttujen myötä. Aina ei tarvitse olla tehokas.

Päätin nyt myös, että tämän joulun hyväntekeväisyyskohteeksi päätyy jokin lapsien terveyteen ja hyvinvointiin suuntaava kohde. Jos teillä on antaa vinkkejä mihin te lahjoitatte/lahjoittaisitte, niin otan vinkkejä tosi mielelläni vastaan!

Palaan taas pian kuulumisten kera. Ihanaa ja toivottavasti mahdollisimman rentoa ja rakkauden täyteistä joulun odotusta kaikille. ♥

You Might Also Like

3 Comments

  • Reply
    O
    21.12.2017 at 22:51

    Heh, kuulostaa samalta kuin minun viikkoni tai itseasiassa kaksi viimeistä viikkoa mutta ilman noita kivoja yllätyksiä, ja yhden lapsen sijaan kolme sairasta sekä itselle 40 asteen kuume ja kovin kipeä olen ollut, huh. Olen yksinhuoltaja, joten hommat ei odota. Toimia on pakko oli olo mikä tahansa. Lähipiiristä kuului myös huonoja uutisia ja siksikin haikea lähteä joulun viettoon. Mutta tästä olo kohenee pikkuhiljaa ja ihanaa päästä kohta joulunviettoon. Olen iloinen että olen pikku hiljaa parantumassa niin olen kykenevä laittamaan kaikki jouluruoat lapsilleni. Elämä voittaa! :D Ihanaa joulua koko teidän perheelle ja kiitos piristävästä sekä rehellisestä blogista. :)

  • Reply
    Mirella
    23.12.2017 at 14:38

    Tsemppiä ja virtuaalihali ❤ Meillä kans herkkävatsainen poika. Haluaisitko tehdä postauksen imetysajan ruokavaliostasi? Käytätkö maitotuotteita? :)
    Ja jos olet pois, annatko korviketta vai omaa maitoa jos Eetu hoitaa? :)

    • Reply
      Mona
      25.12.2017 at 10:58

      Kiitos Mirella <3 Teen ehdottomasti !! Kiitos paljon hyvästä ideasta <3

    Leave a Reply

    Your email address will not be published.