Fontanan brunssi

Seuraava pläjäys tulee Eetun suusta. Olen kai se meidän perheen virallinen ruokakriitikko, sillä Monalle tuntuu kaikki kelpaavan, maksapihvejä lukuun ottamatta. Sainkin siis Monalta nyt tehtäväksi kirjoittaa postauksen brunssiherkuttelustamme Fontanassa pari viikkoa takaperin.

Saavuimme paikalle ajoissa, mutta jonoa oli silti parisen kymmenta metriä oven ulkopuolella. Syykin suureen suosioon selvisi hetkeä myöhemmin kun kuulimme, että Blankkolaiset viettivät virkistyspäivää ja pitivät ovensa suljettuna kyseisenä sunnuntaina. 

Fontanassa brunssitarjoilu oli keskitetty kahvilan pienehköön nurkkaukseen, jossa ruokalajit oli aseteltu näyttävästi suurelle pöydälle. Pöydän kiertämällä pääsikin varmasti käsiksi kaikkiin herkkuihin. Kylmiä ruokalajeja oli esillä runsaasi: salaatteja, leikkeleitä, juustoja, kananmunia, lohta, hedelmiä, leipiä, karjalanpiirakoita ja levitteitä. Näillä saikin kerättyä mainion ensimmäisen lautasellisen pahimpaan nälkään. Leivät olivat Fontanassa tuoreita ja niiden tarjonta oli Blankon brunssia laajempi. Salaattivalikoimasta löytyi peruna- ja pastasalaatit, sekä mahdollisuus kasata omanlainen sekoituksensa valmiiksi pilkotuista kurkku-, paprika ja tomaattiviipaleista. Suuresti minua tosin häiritsi se seikka että ottimena edellä mainittuihin irtokasviksiin oli tavallinen haarukka! Siinä kerää tällainen rohmu melkoisen jonon taaksensa, kun saa noukkia paprikat palan kerrallaan kulhosta.. 

Lämpimien “aamiaisruokien” tarjonta Fontanassa oli melkoisen rajallinen, mutta enpä olisi enempääkään tarvinnut: keitetyt potut, lihapullat kastikkeessa, munakokkeli ja pekoni-makkara sekoitus. Toinen lautasellinen koostuikin parhaiksi havaituista kylmistä ruoista ja maistiaisista munakokkelia, lihapullia ja makkaraa. Kokkeli kyykytti mennen tullen blankkon vastaavan ja oli yksi parhaista kokkelikokemuksistani. Makkarat olivat mukavan lihaisia, ja lihapullat taasen melko mitäänsanomattomia. Usein seisovissa pöydissä kylmät ruoat ovat mielestäni se “juttu” ja niin myös Fontanassa..

Jälkiruoka puoli olisi kyllä taas Monan alaa. Tykkään kyllä makeasta lopetuksesta, mutta tyydyn melko vähään, enkä useinkaan maista kaikkea tarjolla olevaa. Tällä kertaa otin palan omenapiirakkaa, mustikoita, kermavaahtoa ja puraisun munkkipalluraa. Kahvin kaverina toimivat hyvin ja koko reissusta jäikin hyvä maku suuhun:). Olisin kyllä halunnut vielä maistaa Fontanan kuuluisia amerikkalaisia pannukakkuja kera vaahterasiirapin, mutta ne olivat ikäväksemme loppuneet ja parempipuoliskoni oli sitä mieltä, että hän ei kahden tunnin ruokailun jälkeen enää halunnut odottaa uuden erän valmistumista.  Sainkin tuosta pannariepisodista hyvän syyn kiukutella pari tuntia:)

Siinäpä tuo Fontanan brunssikokemus lyhykäisyydessään. Nyt onkin tätä kirjoitellessa koettu nuo kaikki kolme keskustan ykkösbrunssia: Blanko, Fontana ja Cafe Aulan jazz-brunssi. Kaikissa on tietty omat hyvät ja huonot puolensa, joten mitään paremmuusjärjestystä en niille osaa/pysty antamaan, vaan suosittelen kokeilemaan kaikkia mahdollisuuksien mukaan.