15.11.2017

Parempaa unta

Nelikuisen unikoulu

Google käy taas yöaikaan vilkkaasti.

“Vauvan unikoulu”

“Unikoulu alle 6kk vauvalle”

“4kk vauva herää parin tunnin välein”

Alan olla siinä pisteessä, että koko keho ja mieli on ylivirittyneessä tilassa ja uni ei meinaa tulla enää yöllä syöttöjen välissäkään. Oma olemukseni on kaikkea muuta, kuin energinen. Nyt on siis aika pohtia nukkumista tarkemmin ja kokeilla muutamia kikkoja.

Vauvan unikoulun sijaan meidän tilannetta voisi kuvailla pikemmin äidin unikouluksi. Olen tiedostanut alusta asti, että vastaan turhankin herkästi vauvan ääniin ja otan välillä liian nopeasti rinnalle ja viereen. Saatan omalla hätäisyydelläni herättää nukkuvan vauvan, joka olisi pienen tuhinan jälkeen tyytyväisenä jatkanut vielä uniaan.

Sain ihania kannustavia viestejä Insta storyn puolella toissapäivänä, kun mainitsin väsymyksestä taas kerran ja otin unikoulun esiin. Pääsääntöisestihän unikouluja suositellaan vasta 6kk eteenpäin, mutta pieniä muutoksia voi hyvin tehdä jo aikaisemmin.

Nyt onkin sitten ensimmäinen “erilainen” yö takana. Meni paremmin, kuin olisin ikinä osannut kuvitella. Tosin itse en ole nukkunut sitäkään mitä normaalisti. Siihen osasin varautua.

Homma meni käytännössä niin, että Salama oli nukkumassa jo ennen yhdeksää omassa sängyssä meidän makuuhuoneessa. Nukkumaan meno on ollut alusta asti helppoa. Menin aika pian itsekin nukkumaan, mutta jännittyneenä yöstä en saanut lainkaan unta ja selailin vain Instagramia, mitä muuten iltaisin yritän välttää.

Eetu tuli nukkumaan kello 23 ja samaan aikaan herätin Salaman ottamalla hänet rinnalle. Tällä aikaisella “extra” syötöllä toivoin, että tyyppi nukkuisi tyytyväisenä ilman kamalaa nälkää aamuun asti. Varovainen toive oli, että pystyisin venyttämään seuraavan syötön kello kuuteen. Tosin sanoin jo illalla Eetulle, että olen  kyllä tosi tyytyväinen jo 4 tunnin väliin! :D Kello 23 syötön jälkeen siirsin Salaman nukkumaan kehtoon olohuoneeseen meidän makuuhuoneen oven toiselle puolelle. Tämä oli vaikea osuus itselleni.

Ensimmäiset tuhinat, pöhinät ja kitinät tuli hieman ennen 01. Minä istuskelin sängyn reunalla ja koitin pysyä lujana, etten mene heti nostamaan poikaa viereen. Aivan järkyttävän vaikeaa.

Kitinä jatkui muutaman minuutin muttei yltynyt itkuksi. Noin 5 minuutin päästä oli jo ihan hiljaista ja jätkä nukkui taas sikeästi!! OMG ajattelin.

Ei mennyt kauaa, kun kitini ja pöhinä alkoi uudelleen. Noin 01:40 kävin antamassa tutin ja unet jatkui taas hienosti samantien. Riemuvoitto minulle, en vieläkään mennyt nostamaan poikaa pois sängystä.

Seuraavat samalaiset kitinä/pöhinä/ähinä- hetket tuli noin 03:30, 4:30 ja 5:00. Jokaisella kerralla vaan istuskelin sängyn reunalla ja odottelin, että pöhinä loppuu. Yhdelläkään kerralla ei tuhinat jatkunut montaa minuuttia vaan poika jatkoi tyytyväisenä unta! Tuolloin viiden aikaan aamulla kävin antamassa tutin, jonka jälkeen taas hiljeni heti, mutta pöhinä jatkui 5:20, jolloin tämä mama luovutti ja otti puoliunessa olleen söpöliinin kainaloon ja rinnalle :D

Syötön jälkeen jatkettiin kasiin asti vierekkäin unia. ♥ Itsehän en paljon nuku, kun Salama on vieressä, mutta en malta olla pitämättä, kun tyyppi on aivan liian liikkis. Olen sellaisessa valveen ja unen rajamailla koko ajan, mutta niin olen kyllä silloinkin, kun Salama on omassa sängyssään.

Eli summasummarum. Poika pysyy tyytyväisenä koko yön, kunhan äiti antaa vauvalle rauhan nukkua! Tämä yö todisti sen, että minä se hätäinen olen. Pitää vähän malttaa odottaa. Ei sillä pikkuisella hätää taida olla vaikka vähän pöhiseekin.

Harjoitukset jatkuu tästä. Raportoin miten tulee sujumaan. Tiedän, että seuraava yö voi olla jo ihan erilainen, mutta toiveet on ainakin korkealla. Hyvä tästä tulee ja kohta varmasti itsekin saan taas kaivattua lepoa.

Toivottavasti siellä muilla on ollut hyviä yöunia. ♥

Nyt litratolkulla kahvia napaan, että selviän tästä päivästä :D

Nelikuisen unikoulu

Nelikuisen unikoulu

Nelikuisen unikoulu

Nelikuisen unikoulu

Nelikuisen unikoulu

Shoes, Pants & Body Newbie / cover, Aarrekid

You Might Also Like

38 Comments

  • Reply
    Mari K.
    15.11.2017 at 11:05

    Eikä!! Ihana kuulla! Täällä riemuittiin juuri, että heräsimme vain 3h välein viime yönä :D Mutta pakko ehkä kokeilla myös tätä. Kiitos, että jaoit tämän! Halauksia teille molemmille <3

    • Reply
      Mona
      15.11.2017 at 13:45

      Haleja triljoona <3 <3

  • Reply
    Jenna
    15.11.2017 at 11:10

    Tsemppiä! ❤ Mulla on kohta 3kk ikäinen vauva ja mä puolestaan nukun tosi sikeesti kun vauva nukkuu omassa sängyssään (joka on pinnasänky ilman laitaa meidän sängyssä kiinni). Kun vauva herää ekan kerran (se voi olla kaikkea 1:00 ja 5:30 välillä) otan viereen syömään ja nukahetaan siihen molemmat eli loppuyö meneekin siinä. Olen yrittänyt pysyä hereillä syötön ajan mutta ei onnistu, siks en uskalla enää istuen imettää öisin kun torkahtelin siihenkin… :/ Ihanaa, että ootte löytäny tai löytämässä teille sopivan tyylin niin, että kaikki saa nukkua :) Oon tyytyväinen, että mekin löydettiin meille sopiva ratkaisu, enkä enää pidä vauvaa erillisessä omassa sängyssään ja imetä istuen vaan sen perusteella että niin kuuluu tehdä. :)

    • Reply
      Mona
      15.11.2017 at 20:41

      Heh, ihana että joku voi nukahtaa istualtaankin :D Mä kuvittelin ennen että mulla on hyvät unenlahjat mutta eipä ole enää…:’D

      • Reply
        Jenna
        15.11.2017 at 22:23

        Mut oli myös pelottavaa herätä ko huomaa istuvansa vauva sylissä, mut onneks ei sattunu mitään :) Ehkä ne unenlahjat pikkuhiljaa paranee, toivotaan:)

  • Reply
    Lotta N.
    15.11.2017 at 11:38

    Meidän vauva on kohta jo 11kk, mutta vieläkään en ole unohtanut sitä alkua, kun olin niin ylivirittynyt kaikesta uudesta, mitä vauva toi tullessaan, enkä saanut varmaan ensimmäiseen kuukauteen nukuttua, en oikeastaan ollenkaan. Se oli aivan kauheeta. Mulle avun toivat korvatulpat, ja siirrettiinpä me myös me vauvan sänky meidän sängyn jalkopäähän vähän kauemmaksi, kun aiemmin oli mun vieressä. Aika teki myös tehtävänsä, ja pikkuhiljaa en ollut enää niin ylivirittynyt ja aloin olla sen sijaan olla ihan oikeasti väsynyt ja saamaan myös unen päästä kiinni. Oon aina ollut hyvin herkkäuninen, ja tällainen iso elämänmuutos tietysti vaikutti mun nukkumiseen. Kokeilin kyllä nukkua myös vauva vieressäni, mutta sitten en nukkunut senkään vertaa. Summa summarum, näin jälkeenpäin voin todeta, että huh menipä se aika nopeasti. Kyllä teilläkin ihan varmasti koittaa parempien unien aika, ennemmin tai myöhemmin. Hyvä tosiaan miettiä, mitä sen hyväksi voi tehdä jo nyt. Sen verran tärkeää uni kuitenkin on, ettei ihan kaikkeen pidä tyytyä, vaikka vauvan tarpeet edellä mennäänkin. Tsemppiä! ❤

    • Reply
      Mona
      15.11.2017 at 20:44

      Kiitos Lotta tsempistä!
      Aika tosiaan varmasti auttaa niin kuin kaikkeen. Ja sehän on selvä, että vauvan tarpeet tietenkin edellä <3

  • Reply
    Tiina
    15.11.2017 at 13:30

    Ihanaa, että olette löytäneet apua uniongelmiin. Kuulostaa tosi tutulta. Ensimmäisen lapsemme kanssa yöt oli juurikin tuollaisia. Tai oikeastaan itse olin ylivirittynyt, stressaantunut ja panikoin enkä pystynyt nukkumaan. Vauva oli siis ihan terve, tavallinen vauva. Kaikki vaan oli itselleni uutta. En oikeastaan nukkunut kunnolla öisin enkä päivisin. Huomasin kahvin vain pahentavan oloa, sydän hakkasi ja tuli outo olo. Jos olisin tajunnut olisin antanut vauvan edes joksikin yöksi kokonaan miehen hoidettavaksi tai isovanhemmille hoitoon, jotta olisin saanut välillä kunnon unet. Meillä tosin vauva ei syönyt kuin rintaa, joten ei olisi onnistunutkaan. Pystyisitkö saamaan vauvan yöksi (edes yhdeksi) muualle hoitoon tai itse yöpymään jonnekin?

    Tämä ei varmaankaan lohduta, mutta nyt kun on talossa toinen lapsi (1kk) nukun kuin tukki syöttöjen välissä. Jotenkin sitä vaan luottaa, että vauvalla on kaikki hyvin enkä herää kaikkiin tuhinoihin/murinoihin. Vinkkinä vielä, että koita välttää puhelimen selaamista öisin. Herättää itseä entisestään ja aiheuttaa turhaa hermoilua. Voimia vauva-arkeen!

    P.s. Blogisi on huippu. Olen lukenut useamman vuoden ajan. Kirjoitustyylisi on selkeä ja sopivan rento.

    • Reply
      Mona
      15.11.2017 at 13:44

      “Tai oikeastaan itse olin ylivirittynyt, stressaantunut ja panikoin enkä pystynyt nukkumaan. Vauva oli siis ihan terve, tavallinen vauva. Kaikki vaan oli itselleni uutta.”
      —> just noin, allekirjoitan täysin meilläkin. En usko, että Salamassa mitään vikaa vaan itse vaan hermoilen ihan turhaan. Todella toivon, että sitä osaisi olla rennommin jos lapsia lisää siunaantuu :D
      Kiitos paljon ihanan kannustavasta kommentistasi <3 <3

  • Reply
    Jaana
    15.11.2017 at 14:06

    Hienoa kuulla, että on valoa tunnelin päässä. Tsemppiä!!! <3 Tuo nukkumisasia on iso juttu tuossa vaiheessa. Muistan, kun itse lasten ollessa vielä vauvoja, huomasin 4 tuntia olevan itselleni sellainen haamuraja, että jos edes kerran yössä sai katkeamattomasti nukkua 4 tuntia putkeen, niin kaikki oli enemmän kuin hyvin. Jos taas ei, niin sitä oli sellainen autopilotilla kulkeva zombie seuraavan päivän. Meillä esikoinen nukkui aina omassa sängyssä vauvana – en uskaltanut ottaa viereen, etten vain pyörähdä yöllä päälle tms. Tosi paljon valvottiin myös muutaman ekan kuukauden aikana. Nuorempi pirpana ei sitten koskaan tullut ensimmäistäkään yötä nukkuneeksi pinnasängyssä. Jotenkin kaikki meni niin eritavalla ja pienempi nukkui minun kainalossa 4-vuotiaaksi asti. Ja jännä, että yhtään yötä en ole nuoremman takia/kanssa valvonut.

    Nuorempi on nyt 5v ja ollaan reilu vuosi opeteltu nukkumista omassa sängyssä ja omassa huoneessa hänen kanssa. Tyttö saa tarran aina, kun nukkuu koko yön aamuun asti omassa sängyssään ja kun tarrakortti on täynnä, mennään elokuviin koko perhe :). Jännä, miten nyt menee niin, että (tottakai) kehun iloisesti aina, kun pikku-neiti onnistuu tarran ansaitsemaan ja samalla joka ilta tuumaan nukkumaan mennessä miehelle, että "Tulispa P viereen yöllä". Liian nopeaa kasvavat lapset <3. Halailen omiani tosi paljon ja salaa toivon, että eivät kasvaisi enää….jäisivät tuollaisiksi naperoiksi. Tietysti iloitsen suuresti kaikesta kasvusta ja niin jännä, miten jokaisessa ikävaiheessa lapsilla on aina ne omat hienot jutut. Itse saan nauttia kovasti jo vanhemman tytön kanssa yllättävänkin monipuolisesti erilaisista asioista keskustelemisesta. Ja siltikin on niin haikeaa, kun kasvavat niin kovin nopeaa…. Meillä H täytti jo 8! Tuntuu tosi hurjalta ja paljolta!

    • Reply
      Mona
      15.11.2017 at 20:49

      Ihana tarrasysteemi:D <3 <3
      Mulla ei oo tuota pelkoa päälle kierrättämisestä kun oon saakeli kuin mikäkin herkin liiketunnistin :D ja onhan se nyt ihan super ihana nukkua rakkain kainalossa mut apua tää päivän zombina olo alkaa olla tosi raskasta :/ kaiholla katson niitä joille univaje ei vaikuta mitään...

  • Reply
    Noora
    15.11.2017 at 14:52

    Meidän poika alkoi noin 4kk ikäisenä nukkumaan aikaisempaa levottomammin. Päätimme siirtää hänet omaan huoneeseensa, aivan meidän makuuhuoneen viereen. Itselleni siirto oli pieni kriisin paikka, mutta poika alkoi nukkua taas paljon paremmin.
    Tsemppiä Mona! Ensimmäiset yöt ovat vaikeampia ennen kuin itse totut järjestelyyn. Uskon että kokeilu on kuitenkin vaivan arvoinen!

    • Reply
      Mona
      15.11.2017 at 20:50

      Kiitos Noora tsempistä <3

  • Reply
    Marie
    15.11.2017 at 19:01

    Minulla esikoisen kanssa auttoi se, että laitoin kellon soimaan öisin ensin 3 tunnin välein, sitten neljän ja lopulta viiden ja kun luotto kasvoi siihen, että vauva on ok, jätin kellon kokonaan pois. En siis kellottanut vauvan syömisten vuoksi, vaan kun pelkäsin etten umpiväsyneenä herää, jos vauvalla on hätä tms. esikoisen äidin huolia. Samalla tavallaan sallin itselleni sen, että saatoin rauhassa nukkua nuo välit. Vauva nukkui sängyn vieressä omassa pinniksessään. Ensimmäisinä kolmena kuukautena herätysääni harvoin häiritsi isäntää, koska vauva yleensä herätti syömään ennen kuin kello soi ja äitikin heräsi ennen kuin nälkä yltyi itkuhuudoksi.

    Ensimmäiset 3 kk on vauvan kanssa yleensä aika kaoottista nukkumisen kanssa, sitten unipätkät pitenee, kunnes alkaa 4 kk yöhulinat, jotka voi alkaa milloin vaan 3-6 kk tienoilla. Meillä alkoi esikoisen kanssa 5,5 kk. Siihen asti nautittiin hyvistä öistä 3:sta kk alkaen. Hyvä yö = 2-3 heräämistä, ja yksi pitempi eli 3-5 h yhtenäinen pätkä unta äidillekin. Ja siis todellakin koin nuo yöt hyviksi. En ole koskaan kokenut yhden heräämisen yötä imetetyn vauvan kanssa, enkä sitä koskaan odottanutkaan kokevani.

    2-5 h välein yöllä herääminen täysimetetyn vauvan kanssa on ihan normaalia ja joillekin jopa luksusta. Monet vauvat kun heräilee 1-1000 × yössä. Alle puolivuotiaan täysimetetyn vauvan yön pituus on maks. 5-6 tuntia. Jotkut vauvat nukkuu ehkä läpi yön, mutta kovin harvat. Unikouluja ei suositella alle vuosikkaalle imetetylle vauvalle, jos kiinteitä ruokaillaan blw:nä eli ns. sormiruokailuna eli lapsentahtisesti vieroittuen. Alle vuosikkaalla imetetyllä vauvalla voi olla ja varsinkin alle puolivuotiaalla ON nälkä yöllä. Yleensä vauvan heräily kiihtyy puolivuotiaasta jonnekin 10-kuiseksi, jolloin alkaa yövieroituskin tulla enemmän mahdolliseksi. Syitä heräilyyn on yhtä paljon kuin vauvoja. Ei ainoastaan nälkä, mutta hyvin todennäköisesti sekin.

    Ymmärrän että äidin ylivirittyneisyyden vuoksi täytyy tehdä jotain järjestelyitä, mutta itse en raaskisi tehdä niitä vauvan kustannuksella. Meillä toimi tuo kellotusherätys hyvin ja sain unen päästä kiinni, kun tiesin herääväni kelloon. Nyt kuopuksen kanssa meinasi lipsahtaa myös unettomuuden puolelle, kun yöt oli alkuun aika sirpaleisia, mutta nyt tuntuu 3-kuisella alkavan vihdoin se ihanan seesteinen vaihe ennen yöhulinoita. Nyt on aika nauttia 2-4h unipätkistä, koska oletan että muutaman kk päästä heräillään tunnin, 30 minuutin välein.

    Eli sanoisin että teillä tosiaan vauva nukkuu kohtuullisen hyvin, joten ehkä kannattaisi vauvan unikouluttamisen sijaan unikouluttaa äitiä. With love.

  • Reply
    Marie
    15.11.2017 at 20:09

    Tarkennan vielä etten tarkoita äidin unikouluttamisella sitä, että jättää vastaamatta vauvan tarpeisiin, vaan sitä että äiti pohtii, miten onnistuisi nukkumaan syöttövälit levollisesti: rentoutumista, kännykkä pois makkarista vauvan sijaan jne. En voi olla ajattelematta, että jos olisit syöttänyt vauvan yhdeltä, olisit saattanut saada nukkua sen sijaan että vauvahan piti sinua hälytystilassa koko aamuyön heräämällä lopulta puolen tunnin välein.

    Jokainen tekee toki omat ratkaisunsa, mutta ei tuo teidän yö mielestäni ainakaan helpolta vaikuttanut sinun uniesi kannalta.

    • Reply
      Mona
      15.11.2017 at 20:55

      Tosi hienoa Marie, että ootte löytänyt teille sopivan systeemin ja tavan mikä toimii! :)

  • Reply
    Jenni S. | big mamas home
    15.11.2017 at 20:26

    Meillä nukutaan kylki kyljessä meidän viikon vanhan tyllerön kanssa. Itse luovutin jo esikoisen kohdalla tämän vieressä nukkumisen kanssa. Mutta meillä onkin aina nukuttu hyvin. Ja vauva nukkuu hyvin myös omassa sängyssään.

    • Reply
      Mona
      15.11.2017 at 20:57

      Niin on vauvat varmaan tosi erilaisia :D Toiset nukkuu hiiren hiljaa ja sitten on nää ölisijät :D Meidän tyyppi on alkuillan “hiljainen” nukkuja, mutta sitten lähteekin unibileet käyntiin :’D Ehkä aikoo ottaa äidin unissaan puhumisesta mallia jo varhaisessa vaiheessa;) Olen itse ollut pienestä asti sen maailman höpöttelijä unissani. Kotona asuessani puhuin jopa veljen kanssa huoneesta toiseen unissaan :DDD

  • Reply
    Juti
    15.11.2017 at 22:17

    Meillä esikoinen piti oikeastaan jatkuvasti ääntä nukkuessaan, aika nopeasti siihen totuin ja osasin nukkua. Oikeastaan jos vauva hiljeni täysin niin tää mama oli pystyssä varmistamassa että kaikki hyvin! :D esikoinen oli sen verran lunki tapaus, että nälkäänsä heräsi ilmaisemaan yksittäisellä itkahduksella ja odotti mamaa vastaamaan siihen.
    Kuopus taas ollut hyvin herkkäuninen ja tarvinnut päästä iholle nukkumaan. Jatkaa muuten samaa edelleen 4-vuotiaana. ;)

    Toivon että teidän yöt tasoittuu ja saat sinäkin nukkua, pitemmän päälle väsymys vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin. <3

    • Reply
      Mona
      16.11.2017 at 06:31

      Mulla päivisin ollut ihan sama, että jos nukkuu ihan hiljaksiin pidempään niin alkaa heti miettimään onko kaikki hyvin… :D
      Ja omalla kohdalla huomaan, että univaje ja väsymys vaikuttaa tosi nopeasti ihan kaikkeen :/ Voi kumpa ei olisi niin herkkä sen suhteen.. Mutta niinkuin kaikki sanoo niin vaiheitahan nämä vaan on.

  • Reply
    Ullis
    16.11.2017 at 09:32

    On ollut mukava seurata sun Instaa ja blogia, kun todellä on suht saman ikäinen bebe kotona. Mä olin tosi ylivirittynyt pitkään esikoisen syntymän jälkeen. Esikoinen on nyt jo koululainen ja kun tämä kuopus ilmoitti tulostaan mietin, että voisinko tehdä jotain toisin kuopuksen öiden suhteen. Meillä perhepeti ja täysimetys tällä hetkellä. Stressitasoja laskeakseni teen lähes päivittäin lyhyehkön rentoutusharjoituksen (YouTubesta joku vaan pyörimään tai vaikka vaan 5-10 syvähengitystä vauva sylissä jos muuta ei pysty) ja yöllä en katso lainkaan kelloa. Nämä ovat kyllä auttaneet tosi paljon! Silmien alla on minullakin tummaa ja välillä yöllä valvotaan enemmän tai vähemmän, mutta stressitaso itsellä on selvästi pienempi.

    • Reply
      Mona
      21.11.2017 at 09:23

      Meditointi on kyllä aivan must <3 Itse olen vaan niin uniriippuvainen, että katkonaiset unet tekee heti tehtävänsä fyysiseen oloon..:/
      Nyt kuluneen viikon ajan on sujunut aika hyvin ja viikonloppuna hankitut super korvatulpat on ollut tosi tosi tosi hyvät. Olisi pitänyt hankkia ne jo ajat sitten.....

  • Reply
    Roosa
    16.11.2017 at 10:34

    Heippa, ymmärrän täysin tuon yliherkkyystilan joka sinulla päällä, itselläni on nyt reilu 2kk ikäinen poika ja hyvin vaihtelevasti täälläkin nukutaan.. meillä otettu käyttöön sellainen systeemi että pikkunen nukkuu isänsä kanssa samassa huoneessa (isä ei niin herkkäuninen) ja minä sitten omassani. Mulla alkoi pää hajota niin totaalisesti unettomuudesta juuri tuollaisen pöhisijä vauvan kanssa että ihan kaikkien mielenterveyden vuoksi ollut paras ratkaisu..nyt vähitellen ollaan siirtymässä taas samaan huoneeseen.
    Muidta pitää huolta omasta jaksamisestasi, ei saa vetää itseään ihan piippuun!

    • Reply
      Mona
      21.11.2017 at 09:24

      Kiitos Roosa kommentista <3 Olen samaa mieltä, että pitää kuunnella myös sitä omaa jaksamista. Yliväsynyt äiti ei varmasti ole hyvä juttu koko perheelle.
      Haleja sinne <3

  • Reply
    Teljänneito Jessica
    16.11.2017 at 16:57

    Jee Mona, olen ihan superylpeä sinusta kun uskalsit kokeilla laittaa sänky eri huoneeseen ja olla menemättä heti pikkuisen luo! Aikaisemmissa kommenteissa oli mainittu että täysimetetyn vauvan unet maksimissaan 6h mutta se ei kyllä pidä paikkaansa kun meillä 2,5kk nukkuu 7-9h ja pikkuleijona kasvaa ja tuntuu olevan ihan fine :D huomaan että enemmän olen 9h yöunien kohdalla huolissani, että onko se vielä hengissä kun se vaan jatkaa nukkumista, huhuh! Välillä taas on öitä kun herätään, kuten esim viime yö.
    Puuttuukohan minulla jotkut äitigeenit kun silloin muutaman viikkoisena olin laittanut omaan huoneeseen nukkumaan, en tiedä mutta ainakin kaikki vauvat ja äidit ovat erilaisia ja pitääkin olla <3

    • Reply
      Marie
      20.11.2017 at 22:45

      Täysimetetty vauva = ei saa korviketta. Edes satunnaisesti.

      • Reply
        Marie
        20.11.2017 at 23:13

        Lisään vielä, että tosiaan poikkeuksia on, mutta keskimäärin täysimetetyn alle puolivuotiaan yö on maksimissaan 5-6 tuntia. *******

        • Reply
          Mona
          21.11.2017 at 09:14

          Marie, kiitos kommentistasi <3 Jätän kuitenkin osan julkaisematta ihan sen vuoksi, että haluan tämän blogin näissä asioissa olevan mukava toisia kannustava paikka. Jätetään muiden keskinäiset selkeämmät erimielisyydet muualle puitavaksi :) Näistä aiheista on paljon keskustelupalstoja. On aina hyvä yrittää ymmärtää toisten näkökulmia. <3 Ja tosiaan kun vauvoja on erilaisia :)

          • Marie
            21.11.2017 at 19:58

            Höpsis, kommentissani oli vain faktoja. Ei mitään “keskinäisiä” tai erimielisyyksiä.

          • Marie
            21.11.2017 at 20:20

            Ja minua kyllä loukkasi tämä vastauksesi ja tulkintasi kommentistani. No, jokainen voi itse lukea ne faktat vaikkapa ITU:n sivuilta.

          • Mona
            21.11.2017 at 21:19

            Voi ei ollut tarkoitus loukata :/ Pahoittelut siitä.

    • Reply
      Mona
      21.11.2017 at 09:26

      Jessica <3 <3 <3 <3 Ei todellakaan puutu, sä olet maailman paras äiti W:lle <3 <3 Ja nimenomaan äidit ja vauvat on erilaisia ja hyvä niin <3 :)
      Täältä tullaan perässä kohta noihin yöuniin ;) :D

  • Reply
    Emmimaaria
    17.11.2017 at 00:43

    Voi mä oon aika kateellinen suoraan sanottuna vaikka se tuhoava tunne onkin. Kello on nyt vajaa 1, poika (3kk) menny nukkumaan klo 21 ja kuudesti on herätty. Ja tätä se on ollu koko 3kk ajan.

    En halua tällä siis mitätöidä mitään, kunhan avaudun! Meillä ei ikinä nukuta yli 2,5 h pätkää ja nekin on tosi harvinaisia. Näillä mennään.

    • Reply
      Mona
      21.11.2017 at 09:27

      Oih ihan hurjan paljon tsemppiä sinne <3 Toivottavasti saat apua, jotta saat itse huilattua jossakin välissä <3

  • Reply
    Napi
    17.11.2017 at 13:27

    Heippa! Olet varmaan saanut jo tuhansia vinkkejä mutta ajattelin vielä jakaa oman neuvoni soppaan :). Meillä oli hyvin samanlaisia ongelmia vauva-aikana, heräsin todella herkästi vauvan ähinöihin ja omalla hätäilyllä usein herätin hänet. Kokeilimme sitten muutamana yönä että mieheni nukkui vauvan kanssa toisessa huoneessa, hän kun ei ihan pieneen ähinään herännyt. Minä taas uskalsin rentoutua sillä tiesin että mieheni herää jos vauva alkaa itkemään, ja mieheni taas tosiaan heräsi vasta itkuun. Parin tällaisen yön jälkeen olin saanut yliviritystilani pois ja opin itsekin nukkumaan vauvan tuhinoista huolimatta. Lopullisesti meidän yöt parani kun siirsimme vauvan reilun 6kk iässä omaan huoneeseensa. Siitä lähtien olemme nukkuneet tosi hyvin koko perhe.

    • Reply
      Mona
      21.11.2017 at 09:28

      Vinkit on aina tervetulleita!!! <3 :)
      Ihana kuulla, että koko perhe saa jo nukkua noinkin varhaisessa vaiheessa! Täällä on nyt kulunut viikko mennyt aika hyvin. Kirjoittelen kuulumisia taas pian unien suhteen!
      Haleja sinne <3

  • Reply
    Jonna
    18.11.2017 at 04:04

    Hei ihan suuri KIITOS tästä postauksesta <3 Tämän lukeneena tajusin, että täällä taitaa myös asustella yksi aika hätäinen äiti. :D Yöt meillä sujuneet siis aina melko hyvin, mutta mä olen myös siihen taipuvainen että joka pienimmästä ininästä nostan vauvan rinnalle. Nyt tehnyt myös tuota samaa, odotellut tovin yltyykö itkuksi, no eipä ole yltynyt ja beibsi jatkanut tyytyväisenä uniaan. Oon ihan liekeissä, katsotaan myös miten tulevat yöt menee mut hyvältä ainakin vaikuttaa. Joten kiitos! :) Ja sulla muutenkin ihan huikea blogi ja herttainen, aito tyyli kirjoittaa. Plus niiiin suloinen poika! Tsemppiä siis harjoituksiin <3

    • Reply
      Mona
      21.11.2017 at 09:31

      Kiitos paljon Jonna ystävällisestä palautteesta<3 <3 Ihana kuulla, että tästä oli vähän tsemppiä sinne! :) Ja kiva kuulla, etten ole ainut hätiköijä :D
      Täällä on kulunut viikko mennyt aika hyvin. Kuulumisia tulossa vielä:)

    Leave a Reply

    Your email address will not be published.