Nyt on sellainen juttu, että treenimotivaatio on niin kadoksissa, ettei ole tosikaan. Muuttostressi, väsymys ja nuha yhdessä ovat syöneet kaikki mahdolliset treenimotivaatiot ja olo on sen mukainen. Aamutreeneistä ei ole tietoakaan ja kun yritän homma ei vaan lähde kunnolla käyntiin. Nämä ovat muuten niitä hetkiä, kun sitä liikunnan tuomaa hyvää oloa kaikkein eniten kaipaisi, mutta ei vaan saa revittyä itseään jumpalle – en käsitä!! Nyt pitäisi kiskoa jostain energiaa ja laittaa liikunta ykköseksi. Kaikki stressaaminen muuton ympärillä vaan pahenee, jos ei pura oloa treeneihin..
Teiltä saa aina parhaat vinkit, joten laittakaahan tulemaan treenimotivaatiovinkkejä kommenttiboksiin. Vinkkaa vaikka tämän hetken top 3 treenibiisit! :)
Onko siellä muita, joilla ilmassa samaa laiskuutta??
Täältä löytyy myös yksi laiskuri. Joskus menee pitkiäkin aikoja kun jaksaa vaan mennä ja tulla ja aikaa löytyy kovempiikin treeneihin. Nyt on ollut taas pitkään, etten jaksaisi nousta kotisohvalta ja kävellä salille. Parhaiten motivaatiota saa kun ajattelee, että kuinka voisikaan näyttää kesällä rannalla hyvältä, kun nyt tänään jaksaisi käydä polkaisemassa edes pienen treenin käyntiin! Tai vaikka kotona, tekee hieman kyykkyjä ja vatsalihastreenin telkkaria katsoessa. Pienetkin treenit ovat parempia kuin ei mitään :)
Kotitreenit on ehdottomasti parhautta :) Pitäs vaan tosiaan muistaa, et kyllä se vähämpikin välillä on parempi…. Kiitos kommentistasi :)
No todellakin. Aikaa olisi, mutta liikaa selityksiä. Liian kylmä. Koirankarvoja (vaikka juuri imuroin eli todella huono selitys). Koirat tulevat naamalle :-D.
Itsellä selkä kiukkuilee ja TIEDÄN, että se lopettaisi, kun jaksasi tehdä ihan mitä pientäkin tahansa. Pirun kun vaikeaa!
Motivaatio: tee meille lukioille sellainen vartin- puolen tunnin ohjattu jumppa :-D
Hih ihan huippu vinkki!! :D Voisin tehdä Krakovassa kotitreenivideon, niin tulee samalla pieni kotikierros näytettyä ;) Täällä meillä on yksi kaaos niin vähän hankalaa :D
Toisinaan riittää ihan niinkin yksinkertainen liikunta kuin vaikka aamukävelyt. Kotiin tullessa voi jo alkaa mieli tehdä punnerruksia ja 90-kulma kyykkypitoja seinää vasten.. ;)
Toi on muuten totta. Varsinkin, jos pistää hyvät musat korville kävelyllä, niin intoa riittää, kun pääsee kotiin. Sohvalle ei tee niin paljoa mieli istahtaa :-)
Totta! :) Nyt vaan on tuntunut, ettei saa itsestään mitään irti. Ärsyttävää, mutta osaapa taas olla kiitollinen kun treenit kulkee ja on hyvä fiilis niiden suhteen.
Sama motivaatopula iskee varmasti jokaiseen joskus – ja ÄRSYTTÄÄ! :( Omalle kohdalle parhaaksi havaittu keino on treenata aluksi ihan vaan pakolla, eli kirjata vaikka kalenteriin tarkka ajankohta jolloin PITÄÄ treenata ja kasata jo treenikamatkin valmiiksi odottamaan (= eliminoida tekosyyt ;)). Pari ekaa kertaa voi tuntua pahalta, mutta sitten jo alkaakin muistaa sen huippufiiliksen, joka tulee kun treenit sujuu :) Tsemppiä!
Jep super ärsyttävää! ja totta, suunnittelu on puoliksi tehty! Kalenteri siis esiin :) Kiitos ihana <3 <3
Mun treenimotivaation puute talttuu aina ihan vaikka lyhyilläkin kotitreeneillä. YouTubesta blogilates pyörimään ja saa varmasti kunnon positiiviisuuusannoksen pelkästä Casseyn pirteästä olemuksesta.
Youtube videot on kyllä parhautta! :) Iso peukku myös super symppikselle Casseylle <3 <3 :)
Haluaisin huomauttaa omasta kokemuksesta, että kovaan stressiin liikunta ei ole paras keino, korkeintaan kävelyä tai kevyttä joogaa, meditaatiota mielummin. Treebikin on keholle stressi joten jos muiden stressien päälle ja vielä sairastamisen jälkeen ajattelee että treeniä niin itse asiassa vain pahentaa tilannetta. Itse olen stressillä saanut kehoni sellaiseen kuntoon ettei rankkoja treenejä pysty enää edes tekemään. Hui, kuinka muistan kuinka töiden jälkeen vaikka olin ihan poikki pakotin itseni treenaamaan. Ja Mona, joskus on ihan ok vain olla ja levätä =)
Mä olen huomannut, että kun stressaavia asioita on liikaa, alan myös stressata liikunnasta (joka yleensä arkena on mulle stressinlievityskeino). Silloin olen vain jättänyt treenaamisen esim. viikoksi tai pariksi kokonaan väliin ja keskittynyt hoitamaan stressaavat asiat pois alta. Esimerkiksi venyttelyt ja kävelylenkit ovat toimineet hyvin, jos aikaa niille vain on ollut. Jos ylistressaantuneena olen yrittänyt treenata, olen huomannut, että treenini on tehotonta ja mietin koko ajan hoidettavia asioita ja sitä, milloin voin lopettaa treenin. Sanomattakin lienee selvää, että tällainen treeni on hyödytöntä. Kun liikunta on olennainen osa arkea, ei parin viikon treenitauko kaada yhtään mitään! :)
Kiitos ans kommentista <3 Se on just näin. välillä ok levätä ja ottaa aikalisää. Tosin nyt kyllä odotan jo kovin, että tulisi takaisin hyvä treenifiilis… Mutta ehkä kun muutto on pois alta ja arki vähän alkaa taas rullaamaan…
Tuokin on kyllä niin totta! Täytyy muistaa tosiaan, että ehtii sitä vielä kovemminkin treenata. Nyt tuntuu, että nukkuminen on lähinnä ekana mielessä :D
Kiitos ihanasta kommentista krista <3
Tuokin on kyllä niin totta! Täytyy muistaa tosiaan, että ehtii sitä vielä kovemminkin treenata. Nyt tuntuu, että nukkuminen on lähinnä ekana mielessä :D
Kiitos ihanasta kommentista krista <3 <3 :)